Laki maakuntien verotusoikeudesta on järjestön mukaan säädettävä, jotta sote-maakunnille taataan mahdollisuus hoitaa tehtävänsä.
Kaksi kolmasosaa Suomen kunnista teki viime vuonna alijäämäisen tuloksen. Kuntatalouden historiassa tulos on kaikkien aikojen toiseksi huonoin. JHL:n mielestä nyt tarvitaan ripeitä toimia, sillä kuntatalous ei valtion hyvistä toimista huolimatta tule paranemaan nopealla aikataululla. Monissa kunnissa on jo käynnissä yt-neuvotteluita ja tilanne on kuntien työntekijöille vaikea.
Kuntien päätehtävä on yhdenvertaisten ja laadukkaiden peruspalveluiden järjestäminen.
– Tehtävää eivät edistä millään muotoa kuntien rahapulassaan tekemät palveluiden ulkoistamiset pelkkiä euroja tuijottaen. Ulkoistettaessa palveluiden laadun valvonta vaikeutuu huomattavasti, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.
Sote-itsehallintoalueiden eli maakuntien perustaminen luo Niemi-Laineen mukaan mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen.
– On tärkeää, että kunnat eivät tee tässä vaiheessa hätiköityjä ulkoistamisratkaisuja, sillä tulevien sote-maakuntien on nojattava vahvasti omaan julkiseen palvelutuotantoon.
Käännös valtionosuuksia leikkaavaan politiikkaan
Se, että maan hallitus on ryhtynyt korjaamaan edellisen hallituskauden valtionosuuksia leikkaavaa politiikkaa, on JHL:n mukaan hyvä asia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus ja veromenetysten kompensaatiot kasvavat ensi vuonna yhteensä noin 1,1 mrd eurolla vuoteen 2019 verrattuna. Esimerkiksi kuntien peruspalveluiden rahoitus kasvaa vuonna 2020 yhteensä noin 800 miljoonalla eurolla.
– Peruspalveluiden rahoituksen korjaus ottaa huomioon kiky-sopimuksen päättymisen. Nyt kunnille tulee lisää 263 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan palkkakustannuksia. Tämä on oikea ja välttämätön päätös, Niemi-Laine toteaa.
Kunnille maksetaan ensi vuonna kertaluonteinen 237 miljoonan euron kompensaatio, jolla oikaistaan kiky-sopimuksen lomarahaleikkauksista aiheutuvia vaikutuksia kuntien ja valtion kustannustenjaossa. Edellisen hallituksen tekemät kuntien väliaikaiset valtionosuusleikkaukset päättyvät myös ensi vuonna. Osana peruspalveluiden valtionosuuksien korotusta tehdään 187 miljoonan euron suuruinen indeksikorotus.
– Hallituksella on kova työ uskottavasti osoittaa, että kunnille asetettuihin uusiin tehtäviin annetaan myös rahoitusta. Näin näyttää ainakin pääosin käyvän, Niemi-Laine kiittelee.
Hän luettelee kohteita, joihin on tulossa lisää rahaa, kuten subjektiivisen varhaiskasvatuksen laajennukseen ja ryhmäkokojen pienennykseen, Vaasan keskussairaalan päivystyksen muutoksiin ja perheiden elämäntilanteiden muutoksien tukemiseen.
– Erityisen tärkeää on, että STM saa sote-palveluiden kehittämiseen 80 miljoonan euron määrärahan, jota voidaan käyttää muun muassa 0,7 hoivamitoituksen valmisteluun ja kehittämistyöhön.