Kilpailu- ja kuluttajaviraston uusi selvitys osoittaa pikavippien olevan yleisiä velkaongelmiinsa apua hakevilla kuluttajilla. Myös rahapeliongelmaiset rahoittavat usein pelaamistaan pikavipeillä. Velkasummat ovat kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet.
KKV:n selvitys on tehty Takuusäätiön ja Peliklinikan asiakasaineistojen avulla. Väestötasolla pikavipeistä ei edelleenkään ole saatavilla täsmällisiä lukuja siitä, kuinka moni on ottanut pikavippejä ja kuinka moni heistä on ajautunut velkaongelmiin. Tietoa ei myöskään ole siitä, kuinka suuri osa ongelmiin joutuneista hakee apua.
Selvityksen mukaan velka- ja peliongelmiin apua hakeneilla pikavipit ovat hyvin tavallisia. Pikavippejä ottaneiden velkasummat ovat viime vuosina kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Samanaikaisesti näyttäisi yleistyneen myös se, että uusia pikavippejä otetaan vanhojen velkojen hoitamiseen. Pikaluottojen runsas tarjonta, voimakas markkinointi ja helppo saatavuus mahdollistavat tämän. Kalliita ”järjestelyluottoja” on jopa markkinoitu ratkaisuksi velkakierteeseen. Velkoja ketjutettaessa ongelmat pitkittyvät ja syventyvät entisestään.
Maksuhäiriömerkintää yhä uusilla pikavipeillä välttelevien velallisten määrää ei tiedetä. Pikavipeistä aiheutuvat maksuhäiriömerkinnät kertovat siten vain osan ongelmien todellisesta laajuudesta.
Valtaosa peliongelmiinsa apua hakeneista on rahoittanut pelaamistaan pikavipeillä. Peliongelmaisia auttavien mukaan pikavippien helppo saatavuus on pahentanut peliongelmia. Peliriippuvuuden luonteeseen kuuluu, että yhä suuremmat tappiot korvaavan suuren voiton toivotaan olevan aina ”enää yhden pelikerran päässä”. Pikavippien helppo ja nopea saatavuus on osunut tähän peliongelmaisten haavoittuvuuden ytimeen ja syventänyt merkittävästi monen taloudellista ahdinkoa.
Korkokatto toi entistä suuremmat pikavipit markkinoille
Pikavippien haittoja on yritetty rajoittaa vuonna 2013 voimaan tulleella korkokattosääntelyllä. Sen ei-toivotut vaikutukset yllättivät viranomaiset. Pienten pikavippien sijaan alettiin tarjota euromääräisesti suurempia, vähintään 2 000 euron luottoja, koska nämä eivät kuuluneet sääntelyn piiriin.
Kokonaisvelkamäärät kasvoivat ja luottojen takaisinmaksuajat pitenivät. Kun luottokelpoisuuden arviointi ei sekään toiminut toivotulla tavalla, sääntelyllä oli ennakoimattomia, ei-toivottuja vaikutuksia.
Tämän kuun alussa voimaan tuli uusi korkokattosääntely, mutta se ei ratkaise pikavipeistä aiheutuvia ongelmia sellaisenaan, koska se koskee vain 1.9.2019 alkaen sovittuja kuluttajaluottoja.