Presidentti Donald Trumpin hallinto on poistamassa viimeisiä esteitä pitkään kiisteltyjen öljynporausten aloittamiselta alaskalaisella luonnonsuojelualueella.
Yhdysvaltain sisäministeriön selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista valmistui torstaina. Selvityksen mukaan porausten ympäristövaikutukset ovat ”vähäisiä”.
Kiistelyn kohteena oleva alue on 78 000 neliökilometrin rannikkotasanko Alaskan osavaltion koilliskulmassa.
Luonnonsuojelijat valittavat ympäristövaikutusten arvioinnista.
Luonnonsuojelijoiden mukaan poraukset uhkaavat ennen kaikkea jääkarhuja ja karibuja.
Defenders of Wildlife -järjestön mukaan Beaufortin mereen rajoittuva suojelualue on tärkeä uhanalaisille jääkarhuille, joilla on pesiä alueella. Jääkarhujen odotetaan siirtyvän yhä enemmän rannikolle merijäiden sulaessa.
Arctic National Wildlife Refuge -niminen suojelualue on Yhdysvaltain laajin luonnonsuojelualue. Siellä on erittäin vähän asutusta ja teitä. Alkuperäiskansoilla on oikeus metsästykseen ja kalastukseen.
Virastot erimielisiä
Kuukauden kuluttua ympäristövaikutusten arvioinnin valmistumisesta osavaltio voi asettaa porausluvat tarjolle, ja siitä kuukauden kuluttua lupia voidaan alkaa myöntää. Ensimmäiset luvat saattavat siis tulla jo tämän vuoden puolella.
Lupaehtoihin liittyy joitakin rajoituksia. Taloudellinen toiminta on kielletty suurten jokien varsilla sekä yhdellä karibujen poikimisalueella. Vajaa puolet alueesta täytyy pitää kokonaan rauhoitettuna kahden kuukauden ajan vuosittain.
Luonnonsuojelijoiden mukaan rajoitukset ovat täysin riittämättömiä. Natural Resources Defense Council -järjestö ilmoitti välittömästi valittavansa päätöksestä oikeuteen.
Myös valtion virastojen välillä näyttää vallitsevan erimielisyys. Ympäristövaikutusten arvioinnin suoritti sisäministeriön maankäytöstä vastaava virasto (BLM). Saman ministeriön alainen luonnonsuojeluvirasto US Fish and Wildlife Service katsoi, että BLM aliarvioi ympäristövaikutuksia.
Guardian-lehden mukaan myös BLM:n omaan arvioon sisältyy ristiriitaisuuksia. Toisessa kohdassa väitetään (vastoin tieteen näkemystä), että ilmakehän hiilidioksidin vaihtelu johtuu luonnollisista syistä, mutta toisen kohdan mukaan ihmisen toiminta on tärkein tekijä.
Vuosikymmenien kiista
Alaskan koilliskulman öljynporauksista on kiistelty vuosikymmeniä.
Republikaanipresidentti Dwight Eisenhower määräsi alueen suojeltavaksi vuonna 1960 ja kongressi perusti virallisen suojelualueen 1980. Öljynporaushankkeista oli alettu puhua 1970-luvulla.
Poraukset olivat lailla kiellettyjä vuoteen 2017 asti, mutta tuolloin kongressi päätti lehmänkauppana budjettilakien yhteydessä, että poraukset on sallittava.
Sisäministeriöltä meni ympäristövaikutusten arviointiin vain kaksi vuotta, jota arvostelijat pitävät tällaisessa hankkeessa poikkeuksellisen lyhyenä aikana. Arvostelijoiden mukaan arvioinnissa on myös jätetty huomiotta useita toisenlaisiin päätelmiin päätynyttä selvitystä.
Kiire toimia Trumpin kaudella
Demokraattipuolue yritti vielä torstaina pysäyttää porauslupien myöntämisen muuttamalla poraukset sallivaa vuoden 2017 lakia. Se menikin demokraattien hallitsemassa edustajainhuoneessa läpi, mutta pysähtynee republikaanienemmistöiseen senaattiin.
Republikaanien arvellaan kiirehtivän Alaskan avaamista porauksille niin kauan kuin Trump vielä on presidenttinä. Vaikka Trump häviäisi ensi vuoden vaalit, on jo myönnettyjen lupien peruuttaminen juridisesti työlästä.
Poraushankkeita voi kuitenkin rajoittaa se, että ne eivät välttämättä ole mikään kultakaivos tällä hetkellä, koska liuskeöljyn tuotanto on muuttanut tilannetta. Liuskeöljyä on saatavilla helpommista paikoista, ja tuotannon kasvaminen on myös pitänyt hintoja alhaalla.
BP-yhtiö ilmoitti elokuussa vetäytyvänsä Alaskasta toimittuaan siellä kymmeniä vuosia.