0,7:n hoitajamitoitusta koskeva lakiesitys annetaan eduskunnalle ennen joulua, kertoivat ministerit kyselytunnilla torstaina. Eikä siinä kaikki. Viime keväänä puhuttiin vain 0,7:stä, nyt puututaan myös haamuhoitajiin ja kaiken kaikkiaan erotetaan välitön hoito tukitöistä. 0,7 tulee siis koskemaan nimenomaan hoitoa ja mitoitus voi hoitoisuuden perusteella olla suurempikin..
Ennen torstai-iltapäivää vellottiin yli vuorokausi epävarmuuden tilassa pääministeri Antti Rinteen epäselvien puheiden takia.
Rinne sanoi keskiviikkona Kuntamarkkinoilla asian etenevän.
– 0,7-mitoitus, seitsemän päivän hoitotakuu ja tuhannen ihmisen lisäys hoitavaan henkilökuntaan, se on se suuri juttu tällä hallituskaudella, oli Rinteen lupaus.
Sitten tulivat kohusanat:
– Ihan loppuun ei saada, me tarvitaan 4 000 hoitajaa ja lääkäriä lisää. Sitä ei pystytä tällä vaalikaudella toteuttamaan, ei ole rahaa.
Tästä syntyi opposition ja some-julkisuuden voimakkaalla myötävaikutuksella vaikutelma, että hallitus pettää vaalilupauksiaan ja koko hoitajamitoitusta ei tule. Hallitus, hallituspuolueet ja niiden tiedotus jäivät tuleen makaamaan. Vahinko oli jo ehtinyt tapahtua ennen kuin asiaan saatiin selvitys torstaina.
Mitoitus, lisää rahaa ja lisää hoitajia
Kyselytunnilla vihdoin kävi ilmi, että tulossa on jotain parempaa kuin tekninen luku 0,7. Lakiin ei vain kirjata, että 0,7, niin kuin keväällä vielä ajateltiin, vaan niin kuin hallitus nyt esittää, otetaan myöskin hoitoisuus huomioon ja pidetään huolta, että tukipalvelut eriytetään varsinaisesta hoitotyöstä, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
– Ja nämä kaksi jälkimmäistä ovat asioita, joita ei ole vielä tarpeeksi selvitetty. Ne selvitetään nyt syyskuun loppuun mennessä.
Opetusministeri Li Andersson väänsi kyselytunnin jälkeen vielä rautalangasta Twitterissä:
Tarkoittaa, että mitoitus säädetään lakiin ja rahoitusta lisätään kunnille hoitohenkilöstön palkkaamiseen samalla kun lisätään koulutusmääriä. Kaikkia tarvittavia hoitajia ei saada heti, siksi varmaan siirtymäaika kuten muillakin aloilla tehty, esim vaka. Siirtymä kuit nopeampi.
— Li Andersson (@liandersson) September 12, 2019
Karmeita lukuja alan vetovoimasta
Hoitajamitoituksessa on kyse myös hoitajapulasta ja alan vetovoimasta, jota hallitus yrittää nyt parantaa. Krista Kiuru kertoi asiasta kyselytunnilla karmeita lukuja ja puhui alan kunnianpalautuksesta:
– Jopa 40 prosenttia Suomen laitoksissa työskentelevistä työntekijöistä on tosiasiassa tilanteessa, jossa hän itse ei haluaisi ottaa vastaan tuota paikkaa kyseisessä paikassa, jossa hän itse on töissä. 38 prosenttia näistä alan työntekijöistä on harkinnut alanvaihtoa. Kyllä meidän täytyy pystyä osoittamaan, että sitova henkilöstömitoitus todella säädetään lakiin.
– Syöksykierre on niin vakava, että meillä on yli 70 000 ihmistä jättänyt tämän alan. Ja tämä keskustelu ei varmasti mairittele, koska moni työssään uupunut ihmettelee, eikö eduskunnassa vieläkään löydy sitoutumista tähän yhteiseen hankkeeseen.
Li Anderssonin mukaan on tehtävä monia asioita samaan aikaan:
Ei tässä ole kyse kompromisseista vaan henkilöstöpulasta. Vaikka 0,7 voimaantulo säädettäisiin huomiselle, ei tarvittava määrä hoitajia heti ole. Siksi pitää sekä lisätä koulutusmääriä, kuntien rahoitusta ja parantaa alan vetovoimaa samaan aikaan.
— Li Andersson (@liandersson) September 12, 2019
Rahoitus jäi epäselväksi
Epäselvääkin jäi juuri siitä, mistä koko jupakka alkoi: mistä rahat? Tähän hallitukselta tuli edelleen ristiriitaista viestiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskelman mukaan riittävien hoitajamäärien tuominen vanhustenhuoltoon maksaa 200 miljoonaa euroa, sanoi Kiuru. Pääministeri Antti Rinteen mukaan hallituksella on varattuna 70 miljoonaa euroa suoraan hoitajamitoitukseen, 45 miljoonaa euroa kotihoidon kautta sen rahoitukseen ja noin 15 miljoonaa euroa kertaluontoisia rahoja mitoituksen toteuttamiseen.
– Näitten avulla tänä aikana hoitajamäärien ollessa se, mitä on tällä hetkellä koulutuksessa, saadaan tulemaan kaikki se hoitajapotentiaali, mitä tarvitaan tämän asian eteenpäinviemiseen.
Valtiovarainministeri Mika Lintilän mukaan varauksia on kuitenkin vain 75 miljoonaa.
– En osaa arvioida sitä, millaisen määrän hoitajia sillä saa. Käsittääkseni enemmänkin ongelma on se, onko hoitajia, Lintilä sanoi.
Hoitajamitoitus lienee yksi asia, josta tulee erimielisyyksiä budjettiriihessä ensi viikolla.
Oma lukunsa nyt käytävässä keskustelussa on se, että ainoana viime keväänä hoitajamitoitusta vastustanut kokoomus kysyy nyt ministereiltä, eikö heitä hävetä. Tämä on yksi esimerkki populismin leviämisestä myös vanhoihin puolueisiin.