Vuorotteluvapaan sijaisuudet ovat työttömille tehokas keino työllistyä avoimille työmarkkinoille ja vuorotteluvapaan ehtoja tulisikin pikaisesti parantaa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vaatii. Hänen mielestään järjestelmää voisi parantaa niin, että vapaata olisi mahdollista pitää myös osa-aikaisena.
Vuorotteluvapaan ehtoja on kiristetty niin, että entistä harvempi pystyy jäämään vapaalle, JHL:n tilastoista selviää. Vuonna 2018 liiton jäsenistä vain reilut 850 jäi vuorotteluvapaalle. Vielä vuonna 2014 vapaata käytti yli 3 000 JHL:n jäsentä.
Asara-Laaksosen mukaan järjestelmän ehtoja kannattaa parantaa, koska vuorotteluvapaa on yksi tehokkaimmista työllisyyspalveluista lyhyellä aikavälillä. Vuorotteluvapaan sijaisista jopa kaksi kolmasosaa on ollut töissä avoimilla työmarkkinoilla puoli vuotta sen jälkeen, kun sijaisuus on päättänyt. Tieto selviää työ- ja elinkeinoministeriön analyysista, joka julkaistiin elokuussa 2019.
– Vuorotteluvapaajärjestelmän korjaaminen on yksi askel kohti hallituksen asettamaan 75 prosentin työllisyystavoitetta. Nyt kannattaisi selvittää, voisiko vuorotteluvapaata jatkossa pitää myös osa-aikaisena.
Vuorotteluvapaajärjestelmään voisi myös yhdistää oppisopimuksia ja palkkatuen käyttöä, Asara-Laaksonen ehdottaa. Näin vuorotteluvapaasijaisille olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet työllistyä pysyvästi avoimille työmarkkinoille.
Työaikakokeiluihin tartuttava
Ammattiyhdistysliike haluaa olla vahvasti mukana työllisyyden parantamisessa, Asara-Laaksonen sanoo.
– On tärkeää löytyy keinoja, joilla työpaikat ja työntekijät saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Myös osatyökykyisten työmahdollisuuksia pitää parantaa ja työssä jaksamiseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Asara-Laaksosen mukaan nyt olisi oikea aika tarttua ennakkoluulottomasti myös erilaisiin työaikakokeiluihin. Mielenkiintoisia ja lupaavia tuloksia erilaisista työajan lyhentämiskokeiluista on esimerkiksi Ruotsista, Britanniasta ja Uudessa-Seelannista.
– Olisi syytä käynnistää laajemmat selvitykset Suomessa siitä, millaisia vaikutuksia työajan lyhentämisellä olisi tuottavuuteen, julkisten palveluiden rahoitukseen ja työntekijöiden toimeentuloon sekä jaksamiseen.