Kunnissa on tällä hetkellä avoinna noin 7 000 sote-alan työpaikkaa. Kun hallituksen lupaamat hoitajamitoituksen muutos ja hoitotakuu otetaan huomioon, alalle tarvitaan 10 000–15 000 uutta osaajaa.
Kuntatyönantajat KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen muistutti keskiviikkona Kuntamarkkinoilla, että hallituksen työllisyyspaketissa täytyy erityisesti ottaa huomioon kunta-alan sote-ammattilaisten tarve.
Hallitusohjelman mukaisen muutosten myötä kuntasektorin työvoimavaje kasvaa 2 500 hoitajalla ja 1 450 lääkärillä.
Sivosen mukaan työvoimaperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja riittävät koulutusmäärät pitää taata.
Hän huomautti, että koulutuksen painotus täytyy pitää oikeana. Tilannetta ei helpota, jos lähihoitajia koulutetaan varhaiskasvatukseen, kun suurin tarve on vanhustenhoidossa ja -hoivassa.
– Meillä ei ole sote-toimialan työvoimareserviä missään, Sivonen painotti.
Aikuiskoulutus kuntoon
Kiireellisimpänä ratkaisuna työvoimapulaan Sivonen pitää täydennyskoulutusta. Ongelmana on, että ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille vain päiväopintoja.
Sivosen mukaan työn ohessa opiskelu tulisi mahdollistaa etä- ja iltaopiskeluna siten, että työn ohessa opiskelua tuettaisiin taloudellisesti. Aikuiskoulutustukeen tulee saada lisää joustoja.
Hän muistutti, että myös parempaa tiedotusta tarvitaan. Ammattikorkeakoulut eivät aina huomaa ilmoittaa ajoissa kursseistaan.
Työvoimapula kunta-alan ongelma
Ammattibarometrin mukaan osaamisvaje koskee nimenomaan kuntasektorin ja sitä täydentävän yksityissektorin ammatteja.
Sote-alan vajeen lisäksi maaliskuisen barometrin mukaan kuntien tukipalveluista puuttuu lähes 8 000 ruokahuollon, siivouksen ja puhtaanapidon työntekijää.
Sivonen tähdentää, että vaje kasvaa myös muilla aloilla.
Subjektiivisen kokopäivähoidon palauttamisen ja oppivelvollisuuden laajentamisen vuoksi kuntiin tarvitaan 1 250 uutta opettajaa, 500 lastenhoitajaa ja 240 lastentarhanopettajaa.