Lehtikuva/Emmi Korhonen

Oppivelvollisuuden laajentaminen nosti tunteet pintaan Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle on kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan tulonsiirto hyvätuloisille. Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vastasi, että pitääkö Orpo nykyistä peruskoulua tulonsiirtoa rikkaille.

Kuntamarkkinoiden perinteisessä puoluejohdon paneelissa keskiviikkona oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle sai poliitikkojen tunteet kuumenemaan. Paneeliin osallistuivat seitsemän suurimman puolueen puheenjohtajat.

Elinkeinoministeri, keskustan tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoi opiskelleensa kouluaikana myös Ruotsin puolella. Hänen mukaansa oli hienoa, että naapurimaassa kaikilla oli taustasta riippumatta mahdollisuus jatkaa lukioon.

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti Orpolle, että ammattikoululaisen 1 600 euron kokkiveitsiin tai lukion yli 2 000 euron kirjoihin ei kaikilla perheillä ole varaa. Rinteen mukaan Suomessa ei ole enää paluuta aikaan, jolloin köyhille perheille jaettiin kumisaappaita luokan edessä.

Orpo peräsi, että voimavarat tulisi käyttää päivähoidon ja peruskoulun parantamiseen. Vasemmistoliiton Andersson huomautti, että peruskoulun parantamiseen osoitetaan 200 miljoonaa enemmän kuin edellisen hallituksen aikana.

ILMOITUS

Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson totesi Orpolle, että Suomella ei ole varaa jättää ketään ilman toisen asteen koulutusta, koska pelkän peruskoulun varassa on vaikea työllistyä.

Mansikanpoimijoita tarvitaan

Työllisyyden nostamisen keinoista poliitikot ovat erimielisiä. Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ja kokoomuksen Orpo kannattavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta. Ohisalon mukaan tämä loisi tuhansia uusia työpaikkoja. Orpo muuttaisi myös sosiaaliturvaa ja verotusta kannustavammiksi.

Vasemmistoliiton Andersson huomautti, että työttömyysturvan porrastus tarkoittaa leikkausta nimenomaan pitkäaikaistyöttömien tukeen. Hän pitää parempana työllistämiskeinona tehostaa kotouttamispalveluja.

Anderssonin mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten äitien kotouttamista tulee kehittää. Kotouttaminen on osoitettu nykyisin työelämään tuleville, mutta kielenopetuksessa ei saisi jäädä väliinputoajia.

Hallituspuolueet ja kokoomus haluavat lisätä työperäistä maahanmuuttoa, perussuomalaiset vastustaa.

Yleisöpuheenvuorossa suonenjokelainen osallistuja muistutti, että ilman ulkomaalaista työvoimaa mansikat jäisivät keräämättä. Hän kehui, että moni poimijoista on avioitunut ja työllistynyt paikkakunnalle muun muassa hoiva-alalle.

RKP:n Henriksson huomautti, että Närpiön asukkaista kymmenen prosenttia on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia ja työttömyysaste on vain kolme prosenttia.

Kevytkunta sai kannatusta

Moni poliitikoista on valmis harkitsemaan ns. kevytkuntien mallia. Pienet ja syrjäiset kunnat saisivat muita vapaammin päättää, kuinka järjestävät palvelunsa esimerkiksi kolmannen sektorin tuella.

SDP:n Rinne ja vasemmistoliiton Andersson painottivat kuntien välistä yhteistyötä.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan yhdenvertaisuus ei tarkoita, että kaikissa kunnissa on tarjolla samat palvelut.

Kokoomuksen Orpo meni kevytkunnasta hieman pidemmälle ja pohti, että voisiko lainsäädäntö olla erilainen yli 50 000 asukkaan kaupungeille kuin muille kunnille, kunhan perustehtävät tulisi hoidetuiksi.

Ennakkotietojen mukaan kuntien talous on 600 miljoonaa euroa pienempi kuin alun perin ennakoitiin. Kuntaliitto on vaatinut verontilitysjärjestelmään muutoksia. Siitä pitää saada järjestön mukaan ennakoivampi. Nyt muun muassa suuret veronpalautukset muuttavat kuntien verotuloja merkittävästi.

Rinne lupasi muutoksia verontilitysjärjestelmään. Hän ihmetteli, että miten kuntien verotulojen pieneneminen on mahdollista, kun samaan aikaan palkkasumma kasvaa tulorekisterin perusteella.

Joka tapauksessa kunnille on tulossa tällä hallituskaudella uusia velvoitteita, muun muassa vanhuspalveluiden hoitajamitoitus nousee, oppivelvollisuus laajenee toiselle asteelle ja pienten lasten subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon palautetaan.

Kokoomuksen Orpo epäili, etteivät kuntien varat riitä. SDP:n Rinteen mukaan uudet tehtävät kompensoidaan täysimääräisesti.