Hidas talouskasvu ilman taantuma saattaa aiheuttaa hallitukselle kovimmat riidat, kirjoittaa toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà Politiikasta-verkkolehdessä.
Kirjoituksessaan Laina muistuttaa, että hallitusohjelman talouspoliittinen puoli rakentuu kahden tavoitteen varaan. Toinen niistä on tavoite julkisen talouden tasapainosta hallituskauden loppuun eli vuoteen 2023 mennessä ja toinen 75 prosentin työllisyysaste.
– Hallitusohjelma on historian pisin. Pituuden huono puoli on, että se jättää vähän liikkumatilaa hallitukselle. Hyvä puoli on, että hallitusohjelmassa on varauduttu lähes kaikkeen, ja näin ollen monilta riidoilta tullaan välttymään, Lainà kirjoittaa.
Hallitusohjelmassa on muun muassa varauduttu taantumaan. Jos sellainen iskee, voi hallitus alkaa ohjelman mukaisesti elvyttää. Silloin ei myöskään pidetä kiinni aiemmin mainituista tavoitteista.
Mutta hidas talouskasvu on ongelma, monella tapaa. Ensinnäkin se saattaa asettaa taloustavoitteet kyseenalaiseksi, Laina kirjoittaa. Hidas kasvu ei kuitenkaan oikeuta menoelvytyksen aloittamista.
– Todennäköisesti hitaan kasvun oloissa osa hallituspuolueista tahtoo pitää orjallisesti kiinni taloustavoitteista ja vaatii leikkauksia, kun taas toinen osa on valmis joustamaan tavoitteista tai esittää ratkaisuksi veronkorotuksia.
Lainà ei kuitenkaan sano kaipaavansa normaalin taloussuhdanteen määrittelyä. Sen määrittely on nimittäin hyvin vaikeata.
– Talouspolitiikka ei myöskään perimmiltään ole mikään mekaaninen suoritus vaan vaatii aidosti tilannesidonnaista ja moniulotteista harkintaa.
Virheelliset väittämät
Lainà myös kumoaa erittäin sitkeästi toimittajien päässä olevat virheelliset väittämät hallitusohjelmasta. Se ei perustu kahden prosentin talouskasvun varaan, vaan siinä on otettu huomioon valtiovarainministeriön ennusteet hiipuvasta kasvusta.
– Virheellinen on myös väite, että hallitusohjelman menolisäykset rahoitettaisiin toiveikkaasti työllisyysasteen nousulla. Itse asiassa ainoastaan 300 miljoonaa euroa 1,23 miljardin euron pysyvien menolisäysten rahoituksesta perustuu työllisyysasteen nousuun, Laina kirjoittaa.
Lainà oli vasemmistoliiton ryhmässä hallitusneuvotteluissa.
Lue lisää: Uudet ideat työntyvät talouspolitiikkaan
STTK: Miksi tästä vaietaan? – Yrityksille 6,5 miljardin tulonsiirto neljässä vuodessa