Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta laittoi tiistaina liikkeelle niin sanottujen tunnin junien suunnittelun. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi yhdessä kuntien kanssa. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin toivoo, että päätöksiä syntyy syksyn aikana.
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi hankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen ei sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen.
Suunnittelun arvioidaan kestävän 6–8 vuotta. Liikennöinti radoilla käynnistyisi aikaisintaan 2030-luvulla.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Linjausvaihtoehdoissa se menee Kotkan kautta, Porvoo–Kouvola -akselilla tai nykyistä Lahden kautta menevää linjausta parannetaan. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020.
Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat noin 49 prosenttia. Osakkaiden tulisi sitoutua yhtiön pääomittamiseen edellä mainitussa suhteessa siten, että pääomitus kattaisi arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset.
Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa ja Turun tunnin junan 75 miljoonaa euroa. Sanna Marinin mukaan EU-rahaa suunnittelukustannuksiin on mahdollista saada jopa 50 prosenttia.
Turun tunnin junan investointi maksaisi 2,4–2,8 miljardia euroa ja Suomi-radan 5,5 miljardia.
Ensi viikon budjettiriiheen liikenne- ja viestintäministeriö vie Tampere–Jyväskylä, Tampere–Pori ja Tampere–Vaasa -yhteyksien parantamisen ja nopeuttamisen.