Ruokahävikin vähentämisellä on iso merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Lähes kolmannes kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois.
Jo seitsemättä kertaa järjestettävä valtakunnallinen Hävikkiviikko pyrkii nostamaan ruuan arvostusta, kertoo ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä ja pienentää ruokahävikin määrää tiedon levittämisen kautta. Tänä vuonna Hävikkiviikon teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset.
Ruokaa roskiin 25 kiloa vuodessa
Ruokahävikkiä syntyy henkilö kohti keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa.
Hävikkiviikon verkkosivujen mukaan Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden se tarkoittaa keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa. Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki vastaakin noin 100 000 keskivertohenkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.
Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasuja sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Myös ruuan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat paljon päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjun hiilijalanjälki on syntynyt turhaan.
Hävikkiviikko alkoi maanantaina. Se on viestintäkampanja, johon kuka tahansa voi osallistua. Sen järjestäjänä toimii Kuluttaja-lehti.