Lehtikuva/Milla Takala

Suomalaiset eivät kannata perustuloa, vaan haluavat sosiaaliturvan olevan vastikkeellista ja syyperäistä.

Suomalaisista 67 prosenttia on sitä mieltä, että ”yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi”. Tämä käy ilmi EVAn aamulla julkaisemasta Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Näkemys on yleinen kaikissa demografisissa ryhmissä eikä naisten ja miesten välillä ole eroja.

Puolueiden kannattajista vain vihreiden (35 %), vasemmistoliiton (42 %) ja RKP:n (47 %) äänestäjistä alle puolet pahoittelee sitä, että sosiaaliturvaa käyttävät sellaisetkin, jotka eivät välttämättä sitä tarvitsisi. Keskustalaisista, kokoomuslaisista ja perussuomalaisten kannattajista noin 80 prosenttia on samaa mieltä väitteen kanssa, että ”yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi”.

Kyselyn mukaan suomalaiset myös torjuvat perustulon. Yli puolet uudistaisi sosiaaliturvaa yhdistämällä mahdollisimman monta etuutta yhdeksi tueksi sekä lisäämällä tuensaajien ohjausta ja neuvontaa.

60 prosenttia katsoo, että sosiaaliturvan tulee perustua syyhyn ja 73 prosentin mielestä sen tulee olla vastikkeellista. Syyperusteinen sosiaaliturva tarkoittaa, että tuen saamiselle pitää olla selvästi määritelty syy, esimerkiksi työttömyys tai sairaus. Vastikkeellisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työmarkkinatukea saadakseen tulisi etuuden vastineena pyrkiä työllistymään.

ILMOITUS

– Julkisuudessa kritisoitu työttömyysturvan aktiivimalli vaikuttaisi idealtaan pitkälti vastaavan kansalaisten odotuksia sosiaaliturvalta, tulkitsee EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Puolet suomalaisista toivoo julkisten hyvinvointipalveluiden kohdentamista vain niitä eniten tarvitseville.

– Suomalaisten ajattelu sosiaaliturvasta on varsin konservatiivista: Apua saa tarvittaessa, mutta joutenolo ei ole suotavaa, kommentoi Haavisto.

Tulokset perustuvat 2 007 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä.