Pääministeri Boris Johnsonin takana olevan konservatiivien ja Pohjois-Irlannin unionistien (DUP) koalition enemmistö oli jo kutistunut yhteen paikkaan ennen tämän viikon tiistain ja keskiviikon äänestyksiä, joissa 21 konservatiivien kansanedustajaa äänesti Johnsonia vastaan. Johnson erotutti heidät parlamenttiryhmästä.
Tämän viikon äänestyksissä parlamentin alahuone otti brexit-prosessin omiin käsiinsä. Alahuoneen enemmistö haluaa estää sen, ettei eroamispäivänä 31. lokakuuta ole edessä sopimukseton brexit.
Tätä ennen Johnson oli yrittänyt viime viikolla syrjäyttää parlamentin asettamalla sen ensi maanantaista alkaen viiden viikon istuntotauolle, jotta se ei ehtisi enää estää sopimuksetonta brexitiä.
Johnsonin on alahuoneen päätösten mukaan pyydettävä EU:lta lykkäystä eroamispäivään, mikäli hän ei lokakuun 19. päivään mennessä voi esittää suunnitelmaa järjestäytyneestä brexitistä.
Ylähuone ei jarruta
Johnsonin oljenkorreksi jäi se, että ylähuone mahdollisesti viivyttäisi alahuoneen päättämän lykkäyslain käsittelyä.
Tämä korsi katkesi torstain vastaisena yönä klo 1.30 paikallista aikaa (3.30 Suomen aikaa), kun ylähuone ilmoitti toimittavansa lain viimeistään perjantaina takaisin alahuoneeseen.
Näin alahuone voi pitää lopullisen äänestyksen laista ensi maanantaina, ennen Johnsonin junaileman istuntotauon alkamista, ja viedä sen kuningattaren hyväksyttäväksi. Viimeksi mainittu on muodollisuus.
Ei ennenaikaisia vaaleja
Kun Johnson kärsi ensimmäisen äänestystappionsa tiistaina, hän teki esityksen ennenaikaisten vaalien järjestämisestä lokakuun 15. päivänä.
Johnsonin ajatuksena oli se, että brexitin varmistaakseen äänestäjät antaisivat konservatiiveille mandaatin, joka käytännössä olisi avoin valtakirja Johnsonille hoidella brexit haluamallaan tavalla.
Monilla saattaa olla yhä käsitys, että Britannian pääministeri voi määrätä uudet vaalit pidettäväksi koska tahansa. Näin oli ennen, mutta ei enää. Vuonna 2011 säädettiin Fixed-term Parliaments Act, jossa ennenaikaisten vaalien järjestämisen on saatava alahuoneessa kahden kolmasosan enemmistö taakseen.
Työväenpuolue ja muu oppositio ilmoittivat, etteivät ne suostu Johnsonin ehdotukseen.
Työväenpuolue pidättäytyi keskiviikon äänestyksestä. Johnsonin esitys kyllä voitti äänin 298–56, mutta koska kaksi kolmasosaa vaaditaan parlamentin koko jäsenmäärästä (650), esitys ei ollut lähelläkään läpimenoa.
Miksi labour ei suostunut vaaleihin?
Miksi työväenpuolue, joka periaatteessa haluaisi kaataa konservatiivihallituksen ja nostaa johtajansa Jeremy Corbynin pääministeriksi, ei nyt kannattanut uusia vaaleja?
Vastaus piilee brexitissä. Niin työväenpuolue kuin pienemmät oppositiopuolueetkin haluavat ehdottomasti estää sopimuksettoman brexitin. Ne eivät halua ottaa sitä riskiä, että jos vaalit pidettäisiin lokakuun puolivälissä ja Johnson voittaisi ne, hän veisi sittenkin Britannian ulos EU:sta ilman sopimusta.
Oppositio haluaa estää sopimuksettoman brexitin.
Johnson on jatkuvasti väittänyt, että hallitus on neuvotellut EU:n kanssa eroamissopimuksesta, joka olisi parempi kuin Theresa Mayn neuvottelema. EU on kiistänyt, että se olisi avaamassa jo sovittua.
Johnson ei ole pystynyt kertomaan mitään sellaista, joka viittaisi sopimuksen muuttumiseen. Siksi oppositio ja konservatiivipuolueen kapinalliset ovat koko ajan pitäneet neuvottelupuheita pelkkänä hämäyksenä.
Ennenaikaiset vaalit tulevat vielä
Tapahtui lähipäivinä ja lähiviikkoina mitä tahansa, on selvää, ettei Johnsonin hallitus istu vuoteen 2022 saakka, koska sillä ei ole parlamenttienemmistöä takanaan. Ennenaikaiset vaalit siis tulevat, mutta nyt näyttää siltä, että joskus lokakuun 31. päivän jälkeen.
Ennenaikaisten vaalien tulosta on mahdotonta ennustaa. Oletettavasti sekä EU-jäsenyyden säilyttämistä yksiselitteisesti kannattavat liberaalidemokraatit että sitä kovimmin vastustava Nigel Faragen brexit-puolue vahvistuvat.
Vaalijärjestelmän takia vaalit kuitenkin on voitettava jokaisessa vaalipiirissä erikseen. Puolueiden prosentuaalisen kannatuksen ja paikkamäärien välillä voi olla todella suuri ero, erityisesti pienemmillä puolueilla.
Johnsonia vastaan alahuoneessa muodostuneen koalition ongelmana on se, että vaikka se ei halua sopimuksetonta brexitiä, se ei ole yksimielinen siitä, mitä se sen sijaan haluaisi.
EU:ltakin kysyttävä
Yhden skenaarion mukaan Johnson saattaisi kaikesta huolimatta jättää parlamentin päätökset huomiotta ja jyrätä eteenpäin kohti brexitiä 31.10. Tällöin Johnsonin toiminnan laajuus luultavasti käsiteltäisiin oikeudessa.
Lisäksi kannattaa huomata, että vaikka Johnson nöyrtyisi pyytämään EU:lta jälleen lykkäystä brexitiin. EU:n olisi se myönnettävä. Siihen vaaditaan jäsenmaiden yksimielinen päätös.