Mount Kenyan juurella elävät Kiamungon kylän asukkaat uskovat, että sateet alkavat, jos he polttavat metsää.
– Uskotaan, että taivaan päällä on paksu jääkerros ja vain metsäpalon liekit voivat kohota niin korkealle, että ne sulattavat jään ja antavat meille sadetta, Njoroge Mungai selittää.
Ei olekaan ihme, että Kirinyagan lääni, jossa kylä sijaitsee, on eniten metsäpalojen riivaamia seutuja Keniassa.
Huonontuessaan maa muuttuu vähemmän tuottavaksi ja vähemmän hiiltä sitovaksi.
Kenian metsäviraston mukaan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana Keniassa havaittiin vähintään 114 metsäpaloa. Ne vaurioittivat ainakin viittä suurta metsäaluetta.
Helmikuussa riehunut metsäpalo tuhosi vain muutamassa päivässä noin 32 000 hehtaaria Mount Kenyan nummimaita. Metsä- ja luontoasiantuntijat ovat vakuuttuneita, että näillä metsäalueilla asustavat yhteisöt sytyttivät palot.
Maankäyttö ratkaisee
Tällainen metsäpeitteen merkittävä hävittäminen ei ole Afrikassa mitenkään ainutkertaista. Metsäkato Afrikassa eteneekin paljon nopeammin kuin maapallolla keskimäärin, Richard Munang YK:n ympäristöohjelman Itä-Afrikan toimistosta sanoo.
– Maailmanlaajuisesti Afrikka maksaa toiseksi korkeinta hintaa maan huonontumisesta, arviolta 58,6 miljardia euroa vuodessa. Se painaa talouskasvua alaspäin. Kun useimmissa maissa maan huonontumisesta johtuvat taloudelliset menetykset arvioidaan keskimäärin yhdeksäksi prosentiksi bruttokansantuotteesta, huonoimmassa jamassa olevat Afrikan maat menettävät bruttokansantuotteestaan tyrmistyttävät 40 prosenttia, Munang kertoo.
Ilmastokriisi edistää maan huonontumista yhtäältä sateiden ja tulvien rajummiksi muuttumisen, toisaalta kuivuuden ja hellekausien koventumisen kautta.
Maankäyttö on kuitenkin se ratkaiseva tekijä, joka on keikauttanut tasapainon maan lisääntyvään huonontumiseen. Maanviljely, ruokatuotanto ja metsäkadot ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen ajureita.
Maasta kolmannes hiilipäästöistä
Kuten YK:n ilmastopaneeli on todennut, maa on kriittinen resurssi ja myös osa ilmastokriisin ratkaisua. Huonontuessaan maa kuitenkin muuttuu samaan aikaan vähemmän tuottavaksi ja vähemmän hiiltä sitovaksi. Tämä vuorostaan kiihdyttää ilmaston muuttumista.
Tällä hetkellä kolmannes kaikista hiilipäästöistä tulee maasta. Syynä ovat merkittävät muutokset maankäytössä, laidunmaiden lisääntyminen ja maan hedelmällisyyden huomattava heikentyminen.
Seuraukset vaihtelevat maittain, mutta kaikkein jyrkimmät vaikutukset nähdään Afrikan, Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Karibian köyhissä maissa.
Afrikka vihertyy
Richard Munang huomauttaa kuitenkin, ettei kaikkea ole menetetty.
– Yli 90 prosenttia Afrikan maista on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen. Useat maat ovat oikealla tiellä. Etiopia sai epävirallisen maailmanennätyksen istuttamalla yli 350 miljoonaa puuta 12 tunnissa.
Kenian tavoitteena on siirtyä vuoteen 2020 mennessä täysin vihreään energiaan, ja maassa on Afrikan suurin tuulivoimapuisto. Marokossa puolestaan on suurin aurinkoenergiapuisto koko maailmassa.
– Näitä toimia on tarkasteltava laajemmin globaalisti kilpailukykyisten ja samalla ilmastoa hyödyttävien yritysten rakentamisen näkökulmasta, Munang sanoo.
Kaukana liikemiesten maailmasta Mount Kenyan juurella Njoroge Mungai puhuu yrityksestä valistaa yhteisöä metsäpaloista ja niiden vaikutuksesta sekä maahan että ilmastoon.
– Tämän uskomuksen muuttaminen vie kauan, sillä se on tullut meille isoisiltämme. Lääninhallitus on kuitenkin paneutunut ongelmaan, jotta tulevat sukupolvet oppisivat toimimaan oikein.”