Sote-palveluihin ei ole varattu riittävästi rahaa – tuloksena yt-suma.

Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat vähentävät parhaillaan henkilöstöään yhteistoimintaneuvotteluissa, mutta potevat samaan aikaan kroonista työvoimapulaa.

– Näyttää, että käynnissä on sosiaali- ja terveyspalveluiden alasajo, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren.

– Jo nyt laiminlyödään hoitotakuuta ja muita lakisääteisiä velvollisuuksia. Kuntien on lopetettava sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointi.

Näyttää siltä, että yt-neuvottelut laajenevat.

Useita irtisanomisuhkia

JUKOsta kerrotaan, että alibudjetointi on johtanut yt-neuvottelujen sumaan kunnissa. Tänä vuonna on käynnistetty tai käyty yt-neuvottelut jo useissa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymissä.

Uusimpia neuvotteluja käydään Essote Etelä-Savossa, jossa neuvottelut aloitettiin tänään. Kuntayhtymä pyrkii vähentämään hallinto- ja tukipalveluista noin 50 henkilötyövuotta ja kustannuksia muualta organisaatiosta noin yhdeksän miljoonaa euroa.

ILMOITUS

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä käynnisti elokuussa yt-neuvottelut, joissa se hakee 15 miljoonan euron vuotuisia ja pysyviä kustannussäästöjä ensi vuodesta alkaen. Henkilöstön vähennystarpeen arvioidaan olevan 250 henkilötyövuotta.

Kymenlaakson Kymsote-yhtymän heinäkuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa henkilöstön vähentämistarpeeksi arvioitiin 429 henkilöä, joista noin 110 on irtisanomisuhan alla.

Sote-palvelut välitilassa

JUKO vaatii maan hallitusta varmistamaan budjettineuvotteluissa, että hallitusohjelmaan kirjattu noin miljardin euron palautus kuntien valtionosuuksiin toteutuu, koska alibudjetointi johtaa juurensa osittain valtionosuuksien leikkauksiin.

– Valtionosuuden palautuksella kunnat pääsevät tilanteeseen, jossa ne olivat ennen kiky-leikkauksia, Löfgren sanoo.

– Sote-palvelujen jatkuvuus on turvattava kuitenkin pitkällä tähtäimellä. Nyt palvelujen kehittäminen tuntuu olevan välitilassa, koska kaikki odottavat sote-uudistuksen tarkempaa aikataulua. Tällainen odottelu ei ole oikein, koska palveluja tarvitaan koko ajan.

– Valtio ei voi vain seurata yhä kurjistuvaa tilannetta sivusta tai odottaa mahdollisen sote-uudistuksen valmistumista. Kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset on kompensoitava täysimääräisesti. Tämän lisäksi hallituksen on varattava erillistä korvamerkittyä rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi jatkossakin, Löfgren painottaa.

JUKO seuraa huolestuneena sekä kuntayhtymien että peruskuntien yhä yleistyviä yt-menettelyitä.

– Näyttää siltä, että yt-neuvottelut laajenevat sosiaali- ja terveyspalveluista kuntien muihinkin toimintoihin, hän ennustaa

Pulaa myös osaajista

Yhtä aikaa yt-neuvotteluiden kanssa monet kunnat tai kuntayhtymät kärsivät osaajapulasta. Avoinna on runsaasti työpaikkoja esimerkiksi lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, sairaanhoitajille, puheterapeuteille ja psykologeille.

– Jatkuvat irtisanomiset heikentävät julkisen sektorin houkuttelevuutta työnantajana. Asiantuntijat eivät hakeudu työpaikkoihin, joissa työtä tehdään jatkuvien säästöpaineiden ja irtisanomisuhan alla, JUKOn neuvottelupäällikkö Minna Holm sanoo.