Eduskunta aloittaa tällä viikolla kunnolla työnsä. Keskiviikkona on vuorossa ensimmäinen täysistunto, ja torstaina on luvassa syksyn ensimmäinen kyselytunti.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki huomauttaa, että yksi hallituspuolue palaa myös viimein normaaliin päiväjärjestykseen.
– Kiinnostavaa on se, että ensi viikonloppuna valitaan keskustalle puheenjohtaja. Tähän asti keskusta on ollut tavallaan ilman johtajaa hallituksessa. Se on näkynyt siinä, että on tullut vähän ristiriitaisia avauksia.
”Tämän hallituksen kädenjälki näkyy kunnolla vasta ensi vuonna”
Kun paikastaan luopuvasta puheenjohtajasta Juha Sipilästä ei ole kuulunut mitään, on valtatyhjiö täyttynyt yksittäisten kansanedustajien toimilla. Näistä toimittajat ovat saaneet sivuntäytettä.
– Mika Lintilä valtiovarainministerinä on ottanut yhden roolin, sitten muutama kansanedustaja on ottanut oman roolin. Monet hallituksen riidoista ovat olleet sitä, että keskustan kansanedustajat ovat haistaneet sauman ja lähteneet haastamaan riitaa, Arhinmäki sanoo.
Hallituksen syksyn kovin kysymys tulee olemaan syyskuun puolivälin budjettiriihi. Valtiovarainministeriön budjettiesitys noudattaa Arhinmäen mukaan pitkälti hallitusohjelman linjauksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee perusturvan korotukset. Mutta kiistojakin on luvassa.
– Kovimmat väännöt tulevat varmaan korkeakoulujen rahoista ja ympäristö- ja ilmastorahoista.
Vasemmistoliitto on vaatinut korkeakouluille ja yliopistoille 60 miljoonan lisäystä perusrahoitukseen jo ensi vuoden budjettiin.
Ja vaikka aktiivimallin purkaminen on luvattu jo niin pääministeri Antti Rinteen (sd.) kuin asiasta vastaavan ministerin Aino-Kaisa Pekosen (vas.) toimesta, on keskustasta kuulunut haluja pitää siitä kiinni. Tätä niin sanottua ämpyilyä Arhinmäki ei ymmärrä.
– Se on taksiuudistuksen lisäksi varmaan kaikkein inhotuin viime hallituksen tekemä leikkaus. Se meni kokoomuksen ja sinisten piikkiin. Miksi he näin jälkikäteen haluavat ottaa sen omalle kontolleen?
Ylisuuret odotukset
Kun hallituksessa istuvat vasemmistoliiton lisäksi vihreät ja demarit sekä porvaripuolelta keskusta ja RKP, ovat odotukset kovat. Arhinmäen mukaan jopa ylisuuret.
– Odotukset ovat aivan valtavat. On odotuksia, että asiat muuttuisivat heti. Politiikka on kuitenkin hidasta. Tämän hallituksen kädenjälki näkyy kunnolla vasta ensi vuonna, tämä vuosi mennään vielä Sipilän hallituksen tekemällä budjetilla.
Kädenjäljen asettelussakin on omat haasteensa. Esimerkiksi hallitusohjelman ilmastopolitiikan linjaukset ovat kunnianhimoisia, ja niistä on tullut maailmalla kiitosta, Arhinmäki sanoo. Ilmastopolitiikan toteutuksen pitäisikin alkaa heti, eikä vuoden päästä.
– Mutta sen käytännöntoteutuksessa voi tulla hyvinkin erilaisia näkemyksiä. On päivänselvää, että ympäristö-, ilmasto- ja metsäpolitiikassa hallituksessa on erilaisia näkemyksiä. Turve on vaikkapa konkreettisin esimerkki siitä.
Työmarkkinat ja maailmantalous
Suomessa syksyn tapahtumiin tulee voimakkaasti vaikuttamaan työmarkkinatilanne. Liittojen välisistä neuvotteluista on povattu hyvin vaikeita. Arhinmäki mainitsee yhdeksi kipupisteeksi kiky-sopimukseen sisältyvien 24 lisätyötunnin kohtalon. Muitakin toki on.
– Otetaanko ne rahana, minkä tasoiset ovat palkankorotukset ja miten erityisesti hoito- ja hoiva-ala huomioidaan näissä palkkaneuvotteluissa. Siitä voi tulla kova vääntö.
Ja toki maailmantalouden heilahtelut vaikuttavat vientivetoisen Suomen talouteen. Britannia on näillä näkymin ajautumassa ilman erosopimusta ulos EU:sta.
– Se tulee väistämättä jollain tavalla vaikuttamaan maailmantalouteen ja Euroopan talouteen. Britannia on Suomelle tärkeä vientimaa.
– Miten Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota etenee, miten käy Saksan taloudelle. Italia on epävarmuus, Arhinmäki luettelee.
Kasvanut ryhmä ryhmäytyi
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on paitsi neljä kansanedustajaa enemmän, myös kuusi ensimmäisen kauden kansanedustajaa. Heillä ei vielä ole kokemusta eduskunnan viikoittaisesta työstä, kun ennen kesän istuntotaukoa normaalia eduskuntatyötä ei oikeastaan ollut.
Ryhmäytymistä auttoivat kuitenkin ennen kesää käydyt hallitusneuvottelut, Arhinmäki sanoo. Moni kansanedustajista oli hallitusneuvotteluissa työryhmissä, jotka käsittelivät heidän valiokuntiensa asioita.
– Olimme päivästä toiseen yhdessä.
Mutta suuri muutos viime vaalikauteen on luonnollisesti tulossa.
– Rooli on tietysti hyvin toisenlainen kuin oppositiossa. Aiemmin kyselytunnit ovat olleet kerran viikossa tärkeä näkymisen paikka, nyt sen merkitys tulee entisestään vähenemään. Pitää kasvattaa valiokuntien asiantuntijanäkyvyyttä ja -puhevaltaa.