Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei sulje pois hyvinvointia, todetaan ajatuspaja Vasemmistofoorumin raportissa Talous ekologisen kriisin aikana, joka julkaistiin tiistaina Helsingissä. Väitöskirjatutkija Johanna Perkiön kirjoittamassa raportissa luonnostellaan tiekarttaa kohti ekologisesti kestävää, yhdenvertaista yhteiskuntaa.
– Uutiset ilmastonmuutoksesta, lajien sukupuuttouhasta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta käyvät jatkuvasti huolestuttavimmiksi, Perkiö toteaa.
– Tuntuu, ettei tilanteen vakavuutta silti kunnolla ymmärretä. Ilmasto- ja ympäristötoimet jäävät poliittisessa päätöksenteossa toissijaisiksi muille asioille. Niitä käsitellään usein irrallaan muusta taloutta ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevasta keskustelusta, vaikka on selvää, että ekologinen kriisi on nimenomaan nykyisen talousjärjestelmämme ja elämäntapamme tuote. Halusin käsitellä talouden ja ekologisen kriisin kytköksiä, koska aihe usein loistaa poissaolollaan julkisessa keskustelussa.
Ei pelkkää luopumusta ja uhrauksia
Ilmastonmuutoksesta keskustellaan usein luopumisten ja uhrausten kautta. Raportin mukaan ekologinen kriisi on kuitenkin mahdollista ratkaista niin, ettei eriarvoisuus lisäänny. Tämä vaatii laajamittaisen ekologisen siirtymän ohjelman sekä koko yhteiskunnalle että sen eri sektoreille.
On mahdollista satsata laadukkaaseen hoivaan, kasvatukseen, koulutukseen, tieteeseen ja kulttuuriin. Lisäksi investoinnit hiilineutraalin infrastruktuurin rakentamiseen ja kiertotalousratkaisujen kehittelyyn luovat kestävää työllisyyttä. Muutoksessa tarvitaan sekä kansainvälistä politiikkaa että yksittäisten maiden rohkeaa edelläkävijyyttä, ja Suomen kaltainen teknologisesti kehittynyt korkean elintason maa voi hyvin ryhtyä suunnannäyttäjäksi kunnianhimoisessa ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa.
– On ymmärrettävä, että taloudellinen toiminta on jatkossa järjestettävä siten, ettei se tuhoa olemassaolomme aineellista perustaa, Perkiö korostaa.
Nykymeno ei voi enää jatkua
– Fossiilienergian ja luonnonvarojen kulutukselle on määriteltävä ekologisesti kestävät rajat, ja näissä rajoissa on pysyttävä riippumatta vaikutuksista kansantalouteen. Nykymenon jatkuminen ei enää ole vaihtoehto. Se johtaa ainoastaan hallitsemattomaan romahdukseen ehkä jo hyvinkin pian. Monia nykyistä talouspolitiikkaa ohjaavia käsityksiä on syytä tarkistaa, koska ne pahimmillaan estävät ekologisesti kestävään yhteiskuntarakenteeseen siirtymisen.
Viime vuosina moni aiemmin välinpitämätön on kokenut ympäristöherätyksen. Tuoreet uutiset Amazonin metsäpaloista ovat järkyttäneet monia, ja ihmisillä onkin valmius muuttaa elämäntapojaan kestävämmiksi, mikäli yhteiskunta tarjoaa siihen puitteet ja kannustaa kestäviin valintoihin.
– On olennaisen tärkeää toteuttaa muutos sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, heikentämättä pienituloisten toimeentuloa ja tarjoamalla erityistä tukea niille aloille ja alueille, jotka kärsivät muutoksesta. Muutos on toteutettava kaikkia osapuolia kuunnellen, mutta eturyhmäintressit eivät voi tässä asiassa jarruttaa päätöksiä.
On toimittava nyt
Raportissa annetaan viisi toimenpidesuositusta, joiden avulla ekologisesti kestävää yhteiskuntaa voi lähteä rakentamaan. Johanna Perkiö peräänkuuluttaakin toimintaa tässä ja nyt, sillä kriisi on akuutti. Raportti toimiikin hyvänä taustana jatkotutkimukselle, poliittiselle selvitys- ja lainsäädäntötyölle.
– Se, mitä tarkalleen ottaen tehdään, määrittyy tietysti demokraattisessa prosessissa. Hallituksen pitäisi koota maan parhaat asiantuntijat yhteen laatimaan ekologisen siirtymän tiekartta sekä skenaarioita siitä, miten talous voidaan sopeuttaa ekologisiin rajoihin ja samalla turvata toimeentulo kaikille.