Edessä oleva työmarkkinakierros kuumentaa jo nyt tunteita hoiva-alalla. Työnantajia edustava KT varoitti tiistaina, että kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstölle vaaditut niin sanotun yleisen linjan ylittävät palkankorotukset seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi maksaisivat kunnille ja kuntayhtymille yhteensä kahdeksan miljardia euroa.
Hoitoalan liitot SuPer ja Tehy vaativat, että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan. Niiden mukaan yhteiskuntaa uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi.
Ammattiliittojen mukaan palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti. Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole.
Palkkaohjelma vähentäisi alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa. Hoitajat eläköityvät tai vaihtavat alaa samaan aikaan, kun vanheneva väestö tarvitsee heitä entistä enemmän, liitot perustelevat.
– Poliittiset päättäjät voivat tehdä arvovalintoja, joilla uhkaava kriisi voidaan vielä torjua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Liittojen mukaan pula koulutetuista hoitajista on maailmanlaajuinen, joten ottajia suomalaisille hoitajille on. Heitä houkuttelevat muun muassa naapurimaat Ruotsi ja Norja. Saksa nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen vetovoimaa.
– Pääministeri Antti Rinne on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia. Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
1,8 prosenttia enemmän
Työnantajan mielestä hoitajaliittojen tavoite tietäisi 800 miljoonan euron vuosittaista lisälaskua kunnille ja kuntayhtymille. Tehy ja SuPer arvioivat palkkaohjelman bruttokustannusten olevan noin 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Liittojen keväällä esittämä palkkaohjelma nostaisi naisvaltaisen sote-alan tehtäväkohtaisia palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan.
SuPer ja Tehy muistuttavat, että 80 miljoonaa on noin kaksi prosenttia kaikista valtion vuosittain maksamista yritystuista ja kymmenessäkin vuodessa murto-osa esimerkiksi suunnitelluista hävittäjähankinnoista.
Ne painottavat, että valtion tehtävä on turvata kuntien toimintakyky. Valtakunnan päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä. Kun kaikkeen ei ole varaa, käytössä olevia varoja pitää kohdentaa kestävästi ja oikein.
”Turha itkeä työvoimapulaa”
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii, että tulevalla työehtosopimusten neuvottelukierroksella keskitytään työn arvostukseen. Sitä voidaan osoittaa elämiseen riittävällä toimeentulolla, riittävällä henkilöstömäärällä, asiallisilla työoloilla ja satsauksilla työhyvinvointiin.
– Naisvaltaisten alojen arvostusta voidaan kohottaa nostamalla palkat miesvaltaisten alojen tasolle. Tämä voidaan toteuttaa monivuotisella palkkaohjelmalla ja ottamalla huomioon kaikki julkisella sektorilla työskentelevät työntekijät, toteaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
– Tulevissa sopimusneuvotteluissa on löydettävä yhdessä keinot kuroa umpeen palkkakuilu yksityiseen sektoriin, jotta voimme varmistaa osaavan työvoiman saatavuuden julkiselle sektorille jatkossakin.