Marraskuussa 2015 Athensin kaupungissa sijaitsevan Georgian yliopiston (UGA) kampuksen työntekijät tekivät odottamattoman löydön Baldwin Hallin laajennustöissä. Maan alta paljastui 105 hautapaikkaa ja tunnistettavasti 64 ihmisen luurankojen jäänteitä. Heidät oli haudattu alueella aiemmin olleelle Athensin vanhalle hautausmaalle 1790 -luvun ja 1800-luvun lopun välisenä aikana.
Dna-analyysi pystyttiin tekemään vain 29 ihmisen jäänteistä. Lähes kaikkien todettiin kuuluvan afrikkalaista alkuperää oleville. UGA:n Franklin Collegen asettaman komitean raportti arvioi haudatuista monien olleen orjia.
Baldwin Hallin löydös avasi kansalaisaktiivien ansiosta väylän nostaa julkiseen keskusteluun UGA:n ja orjuuden välisen syvän ja synkän historian. Tätä kiistaa on merkittävästi pitänyt julkisuudessa Below Baldwin -dokumenttielokuva, jolla on ollut lukuisia ilmaisnäytöksiä Athensissa ja Georgian suurimmassa kaupungissa Atlantassa.
Elokuvassa käydään läpi kiistan eri vaiheita, sen historiallisia juuria ja aktivistien vaatimuksia yliopistolle. Athensissa onkin parhaillaan käynnissä kamppailu siitä, miten UGA:n tulisi kohdata historiansa ja millaisia seurauksia tällä on nykypäivälle.
Orjuuden oikeuttamista
Orjuus ei ollut aikoinaan läsnä pelkästään etelävaltioiden yliopistoissa vaan kosketti paljon laajemmin Yhdysvaltain yliopistokenttää. Orjuuden oikeuttamiseen tähdänneet teologinen ja tieteellinen rasismi kuuluivat lukuisten yliopistojen opetussuunnitelmaan.
Yliopistojen kytkökset orjuuteen olivat myös paljon kouriintuntuvammat. Arkistolöydökset osoittavat esimerkiksi ensimmäisen Afrikasta Massachusettsiin tuodun orjan olleen Harvardin opettajan omaisuutta.
Orjia käytettiin yleisesti kampusten rakentajina sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden palvelijoina. Lisäksi monet professorit, yliopistojen presidentit ja hallitusten jäsenet omistivat aikoinaan orjia tai orjalaivoja. Esimerkiksi Princetonin yliopiston kaikki perustajat ja yhdeksän ensimmäistä presidenttiä omistivat orjia.
Monet yliopistot saivat lukukausimaksuja orjia omistavilta perheiltä. Orjia omistava luokka ja yliopistot olivat siis tiiviisti toisiinsa kytkeytyneitä.
On nähtävissä linja orjuudesta torppariuden kautta matalapalkkaisiin töihin.
Orjuuden ja rasismin perintö tulee nykyään näkyväksi esimerkiksi tiedekuntien logoissa sekä luentosaleissa ja rakennuksissa, joita on nimetty rasismin, rotuerottelun ja valkoisen ylivallan kannattajien mukaan.
Viime vuosina monet yliopistot ovat kuitenkin aloittaneet rakennustensa uudelleen nimeämisen. Lisäksi yli 50 yliopistoa kuuluu konsortiumiin Universities Studying Slavery. Sen tavoitteena on kehittää yliopistojen yhteistyötä niiden selvittäessä orjuuteen liittyvien kysymysten ohessa myös korkeakoulujen historiallisia ja nykyisiä kytköksiä rotuun ja eriarvoisuuteen.
Kyse yliopistojen maineesta
Osa yliopistoista, kuten UGA, on kuitenkin vasta aloittelemassa orjuuteen kietoutuneen historiansa läpikäymistä. Monet tutkijat, opiskelijat ja kansalaisaktiivit ovat täällä sitä mieltä, että vaikka UGA ei olekaan kiistänyt orjatyövoiman käyttöä historiassaan, suhtautuu se vastahankaisesti menneisyyden avoimeen läpikäyntiin. UGA ei ole esimerkiksi liittynyt Universities Studying Slavery -konsortiumiin.
Franklin Collegen asettaman komitean johtajan, professori Christopher Pizzinon mukaan UGA:n toiminta on ongelmallista jo pelkästään yliopiston itsensä kannalta.
– Yliopiston täytyy julkisesti ja perusteellisesti käydä läpi historiansa eri ulottuvuudet. Pelkästään saavutuksiin keskittyminen ja vääryyksien kuittaaminen hiljaisuudella tai näennäisellä huomioimisella vahingoittaa yliopiston mainetta, Pizzino kiteyttää.
Vaatimukset yliopistolle
Kiistan keskeinen osapuoli on paikallisten kansalaisliikkeiden ja järjestöjen yhteenliittymä The Coalition for Recognition and Redress. Sillä on kolme tavoitetta: ensinnäkin yliopiston ja orjuuden välistä suhdetta tutkivan keskuksen perustaminen yliopistoon, toiseksi kaikki kustannukset kattavat stipendit kampuksella työskennelleiden orjien jälkeläisille sekä jokaiselle Athensin high schooleista valmistuneelle afrikkalaisamerikkalaiselle, ja kolmanneksi vähintään 15 dollarin minimipalkka jokaiselle UGA:n työntekijälle valkoisten ja rodullistettujen välisten suurten varallisuuserojen pienentämiseksi.
Koalitioon kuuluvat paikallinen taiteilija ja yhteisöjohtaja Broderick Flanigan ja Economic Justice Coalitionin johtaja Linda Lloyd pitävät jokaista tavoitetta olennaisena köyhyyden ja rasismin vastaisen kamppailun kannalta.
Yliopiston virallisen kannan mukaan se on toiminut moitteettomasti. Yliopisto on esimerkiksi pystyttänyt muistomerkin Baldwin Hallin alueelle haudattujen muistoksi. Arvostelijat ovat kuitenkin huomauttaneet, ettei muistomerkki tuo esiin löydösten yhteyttä yliopiston ja orjuuden välisiin kytköksiin.
Vääryyksien kuittaaminen hiljaisuudella vahingoittaa yliopiston mainetta.
– UGA:n toiminnassa ongelmallisinta on ollut kunnioituksen puute meitä afrikkalaisamerikkalaisia kohtaan. Olemme olleet kuin näkymättömiä, joilta ei ole tarvinnut kysyä mielipidettä esimerkiksi jäänteiden uudelleen hautaamisen suhteen, Lloyd tähdentää.
Myös Franklin Collegen komitean raportti arvosteli yliopistoa. Raportin mukaan yliopiston hallinto rikkoi eettisiä sääntöjä, koska se ei konsultoinut paikallisyhteisöä Baldwin Hallin löydösten jälkeen sekä yritti hiljentää kriittisiä näkemyksiä esittäneitä professoreita.
Orjuuden pitkä varjo
Tällä hetkellä ei ole kattavaa selvitystä kaikista niistä tavoista, miten UGA hyötyi orjuudesta. Alustavien tutkimusten mukaan Georgian yliopistoa on rakennettu ja ylläpidetty orjatyövoiman avulla. Orjat esimerkiksi siivosivat opiskelijoiden asuntoja, korjasivat rakennuksia, huolehtivat veden saannista kampuksella ja ylläpitivät kasvitieteellistä puutarhaa.
UGA ei omistanut orjia itse, mutta se vuokrasi heitä paikallisilta orjanomistajilta. Myös useat professorit ja yliopiston johto omistivat orjia ja oikeuttivat orjuutta
UGA:n kytkös laillistettuun orjuuteen on historiaa, mutta tämän kytköksen seuraukset – yhdessä rasismin ja rotuerottelun kanssa – eivät ole hävinneet. Kyse on rodullistetun kapitalistisen markkinatalouden historiallisesti vaihtelevista muodoista.
– Täytyy avata silmät ja olla avoin erilaisille näkökulmille ymmärtääkseen, mistä on kyse. Afrikkalaisamerikkalaisilla ei ollut mahdollisuutta opiskella UGA:ssa ennen vuotta 1961, Broderick Flanigan sanoo.
– Tällä taas on ollut moninaisia vaikutuksia esimerkiksi työmarkkinoihin, jotka ovat edellyttäneet hyvin palkatuilta työntekijöiltä koulutusta. Afrikkalaisamerikkalaiset suljettiin rotuerottelulla tällaisten töiden ulkopuolelle. Nykyinen vankilajärjestelmä taas ylläpitää omalla tavallaan palkatonta orjatyötä.
UGA:lla on Flaniganin mukaan edelleen parannettavaa, vaikka se onkin viime vuosina kiinnittänyt huomiota monimuotoisuuteen.
– Opiskelijoista vain vajaa kymmenen prosenttia on afrikkalaisamerikkalaisia. Matalapalkkaisista työntekijöistä taasen noin 44 prosenttia on afrikkalaisamerikkalaisia. He ansaitsevat noin 25 000 dollaria vuodessa, eikä se riitä perheen elättämiseen.
Lloyd on Flaniganin kanssa samoilla linjoilla.
– Athensin korkea köyhyysaste on suoraan kytköksissä yliopistoon Athensin suurimpana työllistäjänä, koska se maksaa monille käytännössä orjapalkkoja. Historiallisesti katsottuna on nähtävissä linja orjuudesta torppariuden kautta matalapalkkaisiin töihin.
Viime huhtikuussa UGA:n presidentti Jere Morehead ilmoitti yliopiston nostavan alimman tuntipalkan noin 12,60 dollariin. Tämä on kansalaisaktiiveille oikea suunta, mutta ei vielä riittävä kohtuullisen elintason turvaamiseksi.
Toivoa kansalaisyhteiskunnasta
Paikalliset aktiivit ovat kaikesta huolimatta toiveikkaita, koska kiista on herätellyt ihmisiä ja tuonut paikallisia liikkeitä ja organisaatioita yhteen monirotuisen koalition muodostamiseksi.
– Lukuisat ihmiset ovat ymmärtäneet kamppailun merkityksen ja tärkeyden olla oikealla puolella historiaa tällaisina hetkinä. Tämä tarjosi vahvan tilaisuuden rakentaa koalitio. Yhteistyö on antanut lisäpotkua toiminnalle, Flanigan korostaa.
Ihmisten sitoutuneisuus toimintaan muutoksen puolesta on tehnyt vaikutuksen myös Lloydiin.
– Kiista on tuonut ensimmäistä kertaa yhteen athensilaisia yhteiskunnallisia liikkeitä, opiskelijoita ja tutkijoita keskustelemaan UGA:n roolista. Jatkamme Below Baldwin -dokumenttielokuvan näytäntöjä keskittyen erityisesti afrikkalaisamerikkalaisten tavoittamiseen. Elokuva herättää heissä suuttumusta.
Koalitiolla on keskeinen rooli tämän moraalitunteen kanavoimisessa poliittiseksi toiminnaksi. Lloyd tietää, että laajasta tuesta huolimatta tavoitteiden saavuttaminen ei tule olemaan vaivatonta.
– Tämä tulee olemaan pitkä kamppailu.
Uuden lukukauden alku toi kuitenkin mukanaan myönteisiä uutisia: UGA avasi rahoitushaun hankkeille, joissa tutkitaan yliopiston kytköksiä orjuuteen vuosien 1785 ja 1865 välisenä aikana.