Pääministeri Antti Rinne lupasi keskiviikkona SDP:n ministeriryhmän kesäkokouksen yhteydessä 0,7 hoitajamitoituksen lainsäädäntöön syksyn aikana. Asia on hänen mukaansa täysin selvä.
Perhe- ja peruspalveluminiseri Krista Kiurun mukaan hoitajamitoituksessa painetaan nyt kaasua.
Pressitilaisuudessa mukana @IlmariNurminen, @AnttiRinnepj, @AnttiLindtman, @KrisseSalonen ja runsaasti mediaa.
Vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen valmistelussa painetaan kaasua. Asiantuntijat valmistelevat syyskuun loppuun mennessä lakiluonnoksen ja mitoitus hoidetaan kuntoon pic.twitter.com/CwXV1TggGr
— Krista Kiuru (@KristaKiuru) August 28, 2019
Kuuma kysymys on, mistä saadaan mitoitukseen tarvittavat tuhat uutta hoitajaa. Alan työmarkkinoilla on nimittäin käynnissä useita yt-neuvotteluita, joissa Tehyn tietojen mukaan irtisanomisuhan alla on sata työntekijää.
Yhteistoimintaneuvotteluja on käynnistetty sekä yksittäisissä kunnissa että sairaanhoitopiireissä.
– Yt-neuvottelut eivät lisää hoitoalan vetovoimaa tilanteessa, jossa pula hoitajista uhkaa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
Irtisanomiset uhkaavat kunnissa ja yksityisillä
Tehyn tiedossa oleva henkilötyövuosien vähennystarve on eri yt-neuvotteluissa on kolmisen sataa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Kymsote käyvät yhteistoimintaneuvotteluja, joiden tavoitteena ovat miljoonien säästöt. Yhteistoimintaneuvotteluja on käyty myös yksityisellä sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Esimerkiksi Pihlajalinna Oyj tavoittelee neuvotteluilla lisää voittoa.
SuPer vetoaa asiassa hallitukseen: henkilöstöä ei ole järkevää irtisanoa tilanteessa, jossa todellisuudessa tarvitaan lisää työvoimaa. Erityisesti vanhustenhoidossa on liian vähän henkilökuntaa ja kun viimeinkin 0,7:n hoitajamitoitus saadaan lakiin, tarvitaan kaikki koulutetut hoitajat ja tukityöntekijät pysymään alalla.
– Näihin yhteisiin talkoisiin tarvitaan hallitusta, puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
Hän vaatii hallitusta korvaamaan kunnille kikystä aiheutuneet menetykset. Kun kilpailukykysopimus tehtiin vuonna 2016, SuPerin ehtona oli, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvatakseen työpaikat, mikäli kuntatalous näyttää negatiiviselta.
Kuntatalous syöksyssä
Nyt SuPerin mukaan verovähennykset ja aikaisempien parempien kuntatalousvuosien perusteella tehdyt leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat vieneet kuntatalouden syöksyyn. Koska valtionosuudet lasketaan aikaisempien vuosien perusteella, eivät ne välttämättä ole riittäviä nykyiseen kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Juuri näin on nyt käynyt.
Työajan pidennykset eivät myöskään näy kunnissa sellaisina säästöinä, mitä valtiovarainministeriössä aikoinaan ennakoitiin. Valtiovalta ei ole lupauksistaan huolimatta korvannut kunnille kikystä aiheutuneita tulonmenetyksiä.
– Jos kikyn vuoksi menetetty luottamus halutaan saada takaisin, on hallituksen ja työnantajien vuoro tulla työntekijöitä puolitiehen vastaan, Paavola vaatii.