Reilun puolen vuoden mittaisesta palkkakierroksesta tulee SAK:n mukaan varsin vaikea. Järjestö ei ole asettamassa kierrokselle edes yhteisiä laatutavoitteita, vaan liitot neuvottelevat kukin omista lähtökohdistaan ja omilla tavoitteillaan.
Puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi tiistaina järjestön työmarkkinaseminaarissa, että liittojen kanssa toki keskustellaan. Hän arveli kilpailukykysopimukseen kuuluvan 24 tunnin työaikapidennyksen nousevan kierroksen vaikeimmaksi asiaksi.
Elorannan mukaan työehtosopimuksiin kirjoitetuista pykälistä ”ei ole kovin helppo peruutella”. Jo lähtötilanne on vaikea, sillä Teknologiateollisuus ry on ilmoittanut, että työajan pidennykset pysyvät.
Myös valtakunnansovittelija otti asiaan kantaa toteamalla, että työajan pidennyksen poistaminen tulee kustannuksiltaan kalliiksi. Eloranta antoi ymmärtää, että sovittelija on tässä kohtaa ylittänyt toimenkuvansa. Palkansaajakentässä valtakunnansovittelijan kanta on herättänyt kiukkua.
Viime kierroksella yritettiin rakentaa ns. Suomen työmarkkinamallia. Työehtosopimusten kustannusvaikutusten minimi ja maksimi olivat Elorannan mukaan miltei samat. Hänen mukaansa osa liitoista ei tällä kierroksella suostu mataliin korotuksiin.
– Mahdollisuus aika koviin neuvotteluihin on varsin todennäköistä, Eloranta totesi.
Kierroksen sumeutta lisää hänen mielestään se, ettei osa ammattiliitoista ole vielä edes asettanut neuvottelutavoitteitaan.
Kokonaisratkaisulle ovi raollaan
Palkkakierroksen riskejä lisäävät talouden tekijät eli brexit, Italian tilanne sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) on toivonut, että tulokierroksella päästäisiin keskitettyyn ratkaisuun. SAK:n Eloranta ei pidä tätä todennäköisenä. Eri asia on, jos esimerkiksi taloustilanne kärjistyy sellaiseksi, että maan edun mukaista on hakea yhteistä tuloratkaisua.
Eloranta huomautti, että tulokierroksen kanssa samaan aikaan haetaan ratkaisuja osaamiseen, työllisyyteen ja julkisen talouden kestävyyteen. Näistä olisi hänen mielestään mahdollista neuvotella myös yhteisessä pöydässä.
– Tehdään kuitenkin ratkaisu kerrallaan.
Hallituksen työllisyysryhmien ratkaisut vaikuttavat hänen mukaansa kierroksen kulkuun. Jos työllisyysratkaisut koetaan rankaiseviksi, ne eivät vie palkkaneuvotteluja eteenpäin. Tällöin valtiovallan ratkaisut yritetään kompensoida palkankorotuksissa tai muissa sopimuspykälissä. Sama koskee Elorannan mukaan myös työnantajapuolta.