Lehtikuva/Kirill Kudryavtsev

Moskovan kaupunginvaltuustossa istuu 45 edustajaa, jotka valitaan enemmistövaalitavalla yhtä monesta vaalipiiristä. Vain Venäjän federaation duumassa istuvat puolueet pääsevät vaaleihin ilman kannattajalistojen keräämistä, muiden ehdokkaiden on kerättävä allekirjoituksia vähintään 3 prosenttia vaalipiirinsä äänioikeutettujen määrästä.

Federaation duumassa on neljä puoluetta, mutta kaikki kolme ”oppositiopuoluetta” ovat sangen tottelevaisia. Vladimir Putinia vastustavaa riippumatonta oppositiota ei ole päästetty federaation duumaan vuoden 2007, eikä Moskovan valtuustoon vuoden 2009 jälkeen.

Toistaiseksi valtuusto on ollut kaupunginjohtajan kumileimasin. Viimeiset yhdeksän vuotta Moskovaa on johtanut Sergei Sobjanin.

Toistaiseksi valtuusto on ollut kaupunginjohtajan kumileimasin.

Riippumaton valtuusto voisi heitellä kapuloita rattaisiin. Niinpä Moskovan keskusvaalilautakunta hylkäsi lähes kaikki riippumattoman opposition ehdokkaat, väittäen allekirjoitusten olevan väärennettyjä.

Hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen suosio on laskenut Moskovassa niin alas, ettei se ole asettanut yhtään ehdokasta. Kaikki puolueen tukemat ehdokkaat esiintyvät itsenäisinä ehdokkaina.

ILMOITUS

Riippumattomien ehdokkaiden poissulkeminen on herättänyt laajaa suuttumusta. Toistaiseksi suurimmassa mielenosoituksessa 10. elokuuta oli noin 60 000 osanottajaa.

27. heinäkuuta mielenosoitus yritettiin järjestää ”vaalitilaisuuksina”, jotka eivät edellytä ilmoitusta viranomaisille, mutta yli 1 300 paikalle tullutta otettiin kiinni. Poliisin mukaan yksittäiset mielenosoittajat yrittivät vastustaa kiinniottoja ja poliisin kovia otteita voimakeinoin, minkä seurauksena neljätoista on vangittu.

Lisäksi oppositiota vastaan on nostettu syytteitä talousrikoksista ja ”vaaliprosessin häiritsemisestä”. Moni on saanut pikatuomioita järjestyslain perusteella, joka mahdollistaa vangitsemisen 30 päivän ajaksi.

Toistaiseksi protestit ovat johtaneet ainoastaan yhden riippumattoman ehdokkaan, liberaalin Jabloko-puolueen entisen puheenjohtajan Sergei Mitrohinin päästämiseen vaaleihin.

Jablokolla on myös neljä muuta hyväksyttyä ehdokasta. Vaikuttaa siltä, että Jabloko on viranomaisille mieluinen kompromissi verrattuna muuhun oppositioon. Jabloko ei ole yhtä innokas kansalaistottelemattomuuteen kuin esimerkiksi opposition tunnetuin hahmo Aleksei Navalnyi.

Vaikka 1990-luvulla perustettu Jabloko on savustettu ulos valtakunnan ja kaupungin politiikasta, sillä on Moskovassa toimiva organisaatio. Kaksi vuotta sitten Moskovaan kuuluvien kunnallisalueiden vaaleissa 2/3 valituista riippumattomista ehdokkaista oli Jablokon.

Navalnyi on kehottanut äänestämään ketä tahansa paitsi hallitsevan puolueen tukemia ehdokkaita, mikä hyödyttää eniten Jablokoa ja KPRF-kommunistipuoluetta.

Kuten vuosina 2011–2013, reiluja vaaleja vaativat protestit ovat keskittyneet Moskovaan, eikä aihe herätä yhtä vahvoja intohimoja muualla Venäjällä. Viimevuotinen eläkeuudistuksen vastainen protestiliike oli päinvastoin vahvempi periferiassa. Mutta tilanne voi muuttua nopeasti, mikäli poliittisten vapauksien vaatijat ja taloudelliseen tilanteeseen tyytymättömät löytävät toisensa.