Luottamus viranomaisiin ja vakiintuneisiin instituutioihin on suomalaisen yhteiskunnan liimaa. Meille on tyypillistä etenkin poliisin ja armeijan vahva arvostus. Tiedotusvälineiden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen on voitu luottaa. Poikkeuksen muodostavat puolueet ja poliitikot. Eri arvostusmittauksissa ne ovat aina pohjalla.
Yksi osa perussuomalaisten pyrkyä johtavaksi puolueeksi on tämän luottamuksen tietoinen rapauttaminen. Ensimmäinen kohde oli media. Riippumattomat ja journalistin ohjeita noudattavat tiedotusvälineet levittävät valeuutisia, he väittävät. Hampaissa on etenkin Yle – tietenkin painostustarkoituksessa.
Perussuomalaisissa on poikkeuksellisen paljon rikoksesta tuomittuja. Tuomiot on totta kai leimattu poliittisiksi.
Uusin käänne on, että puolueessa syytetään myös poliisia poliittiseksi. Poliisia, jonka piirissä perussuomalaiset on kannatetuin puolue. Kimmokkeen tälle antoi rikostutkinta sen johdosta, että perussuomalaisten kansanedustaja leimasi maahanmuuttajat vieraslajiksi puheessaan eduskunnassa alkukesällä.
Ihmisryhmien epäinhimillistämisellä on synkkä kaiku Hitlerin Saksasta Ruandan kansanmurhaan, mitä perussuomalaiset eivät halua ymmärtää.
Puolueessa näyttää olevan työnjako, jossa puheenjohtaja Jussi Halla-aho, pääideologi Riikka Purra ja puoluesihteeri Simo Grönroos eivät osallistu likaisimpaan mutapainiin. Sitä varten on joukko rivimiehiä, joiden myrkynkylvö alkaa varhain aamulla ja taukoaa vähäksi aikaa myöhään illalla.
Epäluottamusta kylvämällä perussuomalaiset tasoittavat tietä samanlaiselle vallankeikaukselle kuin Unkarin äärioikeisto Viktor Orbánin johdolla. Ensin todistellaan, että nykyiset instituutiot ovat mätiä. Valtaan päästyä ne puhdistetaan ja riippumattomuus lakkautetaan.
On huomionarvoista, että Orbánin Suomi-vastainen kampanja saa vastakaikua perussuomalaisilta. Halla-aho on puhunut jopa ”sympatiasta” Unkarin hallintoa kohtaan. Unkarin tie onkin myös Suomen tie, jos perussuomalaisten nousu jatkuu ja se pääsee määräävään hallitusvaltaan.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi