Lehtikuva/Irene Stachon

Raportti summaa EU-jäsenyyden hyvät ja huonot puolet.

Jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut Suomelle enemmän suoria ulkomaisia investointeja, tuottavuutta ja sitä kautta korkeamman elintason, kertoi Henry Worthington Oxford Economicsista Helsingissä torstaina.

Hän esitteli tuoreen Oxford Economicsin toteuttaman tutkimusraportin, jonka on teettänyt korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava. Tutkimusraportin tavoitteena on selvittää EU:n sekä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenyyden taloudelliset hyödyt ja haitat Suomelle. Raportti perustuu alan kirjallisuuteen ja tehtyihin tutkimuksiin.

Raportissa EU-jäsenyyden arvioidaan vaikuttaneen myönteisesti Suomen työmarkkinoihin. Raportissa lainataan LE Europen analyysia, jonka mukaan Euroopan unionin jäsenyys on luonut Suomeen arviolta 40 000 työpaikkaa. Tämä on vapaan liikkuvuuden ansiota.

– Vapaa liikkuvuus on lisännyt maahanmuuttoa EU:n jäsenmaista Suomeen, Worthington kertoo.

Vuosina 2008–2017 Suomeen muutti vuosittain noin 15 600 henkilöä muista EU-maista.

ILMOITUS

Vienti hyötyy sisämarkkinoista

EU-jäsenyys on laajentanut Suomen markkina-aluetta 500 miljoonan kuluttajan Eurooppaan ja sitä kautta muualle maailmaan.

Vuonna 2017 Suomen kaupasta 80 prosenttia oli EU:n sisäistä kauppaa tai suosituimmuussopimuksen solmineiden maiden kanssa tehtävää kauppaa. EU:lla on suosituimmuussopimus 34 maan kanssa.

Yleisesti EU on lisännyt jäsenmaiden välistä kauppaa 31 prosenttia.

Vuotta 2017 koskevien arvioiden mukaan EU-jäsenyys on kasvattanut bruttokansantuotetta suurimmillaan 1,7 prosentilla Suomen asukasta kohti. Tämän katsotaan vastaavan kotitalouksien keskitulossa 1 450 euron kasvua vuodessa.

Lisäksi vuodesta 1995 alkaen ulkomaisia investointeja on saatu Suomeen arviolta lähes 38 miljardia euroa enemmän kuin ilman EU-jäsenyyttä.

Euron vaikutus neutraali

Suomen EU-erosta haaveilevia raportti muistuttaa, että samalla eroaisimme myös yhteisestä valuutasta.

Tutkimusten mukaan euron vaikutus Suomen talouteen oli myönteinen vuoteen 2007 saakka, mutta kehitys kääntyi vuonna 2008. Kokonaisuudessaan yhteisvaluutan merkitystä Suomelle luonnehditaan raportissa pääosin neutraaliksi, eikä eurolla näytä olevan merkittävää vaikutusta kasvuun tai elintasoon.

Raporttia kommentoinut eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) totesi, että euron tutkimusta vaikeuttaa se, että valuuttaan liittyy talouden lisäksi politiikka. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok) mainitsi, että tutkimusasetelma on hankala, sillä EU- ja EMU-jäsenyyden eroja oletettuun ei-jäsenyyteen on vaikea verrata.

Jäsenyys maksaa

EU-jäsenyys maksoi Suomelle 1,6 miljardia euroa vuonna 2017. EU:n maksettua Suomelle 1,5 miljardia euroa Suomen osuudeksi jäi 93 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,04 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Raportin päätelmä on, että EU-jäsenyyden hinta on Suomelle suhteellisen pieni ja julkiselle taloudelle vähäinen. Nähtäväksi jää, nouseeko jäsenhinta Iso-Britannian jätettyä EU:n lokakuussa.