Teknologiateollisuuden neuvottelemat työehdot eivät toimi raameina sote-alan palkkaneuvotteluille, kerrotaan sosiaali- ja terveysalan palkansaajajärjestöistä. Työnantajia edustava Teknologiateollisuus ja SAK:lainen palkansaajajärjestö Teollisuusliitto aloittavat ensi viikolla neuvottelut alan työehdoista.
– Teknologiateollisuudessa ollaan sitä mieltä, että vientiliittojen malli eli koordinoitu palkkaratkaisu pitäisi olla ratkaisu koko neuvottelukierrokselle. Olemme sitä mieltä, että ei missään tapauksessa, koska koordinoitu palkkaratkaisu ei edistä palkkatasa-arvoa, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kertoo.
Myöskään Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ei pidä teknologia-alalle neuvoteltavaa sopimusta palkkamittarina.
Tehyn kanta on, että jokaisen alan on neuvoteltava palkkojensa taso sekä mahdolliset tasa-arvokorotukset.
Sekä Tehy että SuPer ajavat koulutukseen perustuvaa palkkatasa-arvoa. Terveys- ja sosiaalipalvelut oli naisvaltaisin toimiala vuonna 2017. Naisten osuus toimialalla oli 86,4 prosenttia.
Tehy ja SuPer neuvottelevat työehtosopimuksistaan ensi vuoden puolella.
Kiky hiertää neuvotteluissa
Kilpailukykysopimus on jättänyt työmarkkinoille jälkensä ja haastaa tulevat neuvottelut, kertoo JHL:n puheenjohtaja, Päivi Niemi-Laine. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenistä 70 prosenttia on naisia.
Kikyyn sisältynyt julkisen sektorin lomarahojen leikkaus osui erityisesti naisvaltaisiin aloihin, mutta se päättyy tänä vuonna. Samassa sopimuksessa sovittu 24 tunnin korvaukseton työ jatkuu niin kauan kuin työehtosopimukset ovat voimassa. Muista aloista poiketen Teollisuusliitto kirjasi 24 tunnin lausekkeen viiden työehtosopimuksensa erilliseen allekirjoituspöytäkirjaan, jotka se on irtisanonut.
Niemi-Laine on sitä mieltä, että kiky-tunnit on saatava korvattua tai poistettua yhdenvertaisesti kaikilta aloilta.
Samaa mieltä on myös Tehyn Kirvesniemi.
– Päivänselvää on, ettei muille aloille voi jättää työajan pidennystä, joka on tehty teknologiateollisuuden tukemiseksi. Olisihan se hassua, että isäntäväki lähtee pois ja talkooväki jää töihin, Kirvesniemi toteaa.
Sari Sairaanhoitajaa syyllistetään edelleen
Suomen talouden notkanteissa julkisessa keskustelussa muistetaan syyttää Tehyn kampanjaa, jossa “Sari Sairaanhoitaja” vaati lisää palkkaa. Kampanjalla saatiin sosiaali- ja terveysalalle palkankorotukset vuonna 2007.
Tehyn Kirvesniemen mukaan sote-ammattilaiset olisivat ilman silloisia palkankorotuksia vielä syvemmässä palkkakuopassa ja alan houkuttelevuus vaarantuisi entisestään.
SuPerin Paavolakaan ei suostu tuntemaan syyllisyyttä naisalojen palkankorotuksista.
– Ilman naisia Suomi pysähtyisi, Paavola summaa.