IPS/Isaiah Esipisu

Afrikassa halutaan välttää Aasian vihreän vallankumouksen virheet.

Kolmessa Afrikan maassa tutkitaan pohjavesiä, jotta ymmärrettäisiin tämän luonnonvaran uusiutumiskykyä ja keksittäisiin, miten sitä voidaan kestävästi hyödyntää köyhyyden lievittämisessä.

Neljäkymmentä tutkijaa Afrikasta ja ulkomailta on käynnistänyt projektin nimeltä Pohjavesien tulevaisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tutkimus keskittyy Tansaniaan, Etiopiaan ja Nigeriin, joita hydrogeologian professori ja tutkimusryhmän johtaja Richard Taylor kutsuu trooppisen Afrikan strategisiksi laboratorioiksi. Niissä odotetaan maatalouden nopeaa kehitystä ja siihen liittyvää lisääntyvää keinokastelun tarvetta.

Maailmanpankki yhdessä Afrikan kehityspankin kanssa aikoo investoida kahdeksan miljardia euroa keinokasteluun Afrikan mantereella. Se nähdään taikakeinona, jolla maatalouden tuottavuus saadaan kasvuun.

Pohjaveden avulla ihmiset ovat vähemmän riippuvaisia tuontiruuasta, mutta on iso kysymys, mistä se vesi oikein tulee.

Pohjavesien ehtyminen uhkana

– Emme halua toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Aasian vihreän vallankumouksen aikana. Siellä pohjavettä alettiin käyttää liikaa ja ajauduttiin kestävyysongelmiin, Taylor sanoo.

Intiassa pohjaveden ehtymisestä on jo kehkeytynyt kansallinen kriisi, jonka syynä on ennen muuta pohjaveden käyttö keinokasteluun. Ehtymisongelma uhkaa monia muitakin tehomaataloutta harjoittavia maita, kuten Yhdysvaltoja ja Kiinaa.

ILMOITUS

– Kaikkialla ihmiset näkevät pohjaveden avaimena kotitalouksien tulojen kasvattamiseen ja ruokaturvan parantamiseen. Pohjaveden avulla ihmiset ovat vähemmän riippuvaisia tuontiruuasta, mutta on iso kysymys, mistä se vesi oikein tulee, Taylor pohtii.

Noin 61 miljoonaa litraa päivässä

Tansaniassa tutkimus keskittyy pääkaupunki Dodoman ainoaan veden lähteeseen, Makutaporan pohjavesialueeseen. Makutapora on hydrologien keskuudessa kuuluisa siitä, että sen pohjaveden korkeudesta on Saharan eteläpuolisen Afrikan pitkäikäisin tilasto, kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Dodoman vedenkulutus on kaupungin kasvaessa lisääntynyt. 1970-luvun 20 miljoonasta litrasta on edetty nykyhetken 61 miljoonaan litraan päivässä, kertoo valtion hydrologina 1977-2012 työskennellyt Lister Kongola.

– Kun useimmat valtion virastot nyt muuttavat Dar es Salaamista Dodomaan ja kaupunkiin perustetaan yliopisto, muita oppilaitoksia ja sairaaloita sekä useita hotelleja, veden tarve todennäköisesti kaksinkertaistuu lähivuosina, Kongola arvelee.

Makutaporan pohjavesialtaan tutkimus on paljastanut, että se täydentyy vain rankkoja sateita seuraavien tulvien aikana. Alueen elinehto on siis myös uhkatekijä, sillä tulvat tuhoavat viljelyksiä ja asumuksia. Sateet liittyvät El Niño -ilmiöön.

El Niño onneksi toistuu säännöllisesti ja ennustettavasti.

– Ennakoimalla on mahdollista vahvistaa El Niñon vaikutuksia, joten altaan täyttymistä voidaan edistää pienillä, strategisilla insinööritaidon interventioilla, Richard Taylor sanoo.

Englanninkielinen versio