Lehtikuva/Timo Hartikainen

Puusta saadaan energiaa muutenkin kuin polttamalla. Pyrolyysissa tapahtuva puun kaasuttaminen antaa 30 prosenttia suuremman energiantuoton kuin puun polttaminen. Puun kaasutuksessa hyötykäyttöön tulevat kaasut ovat hiilimonoksidi eli häkä ja vetykaasu. Näitä molempia on noin 20 prosenttia kaasuista, joita muodostuu, kun puu kuumennetaan liki 1 200 asteeseen.

Reisjärven meijerin koneenkäyttäjä Eero Kangasoja kehitteli pyrolyysireaktoria kolmekymmentä vuotta pajassaan Sievin Kangasojalla. Pyrolyysireaktori kehitettiin häkäkaasuttimesta, jolla tuotettiin sota-aikana jokseenkin kaikki autoissa käytössä ollut polttoaine. Silloin polttoaineeksi sopi ainoastaan kuorittu kuiva koivupilke.

Pyrolyysireaktoriin sopii puolikuiva sekapuu, jonka kosteus on 30–35 astetta. Liian kuiva puu huonontaa tulosta, sillä kaasutuksessa muodostuva vety on peräisin puun kosteudesta. Vesikin on näin saatu käyttöön tehokkaassa polttoainetuotannossa.

Nyt jo edesmennyt Eero Kangasoja kehitteli laitteen valmiiksi sähköä ja lämpöä tuottavaksi puukaasuvoimalaksi. Käytössä olevia voimaloita on nykyisin yksi Etelä-Suomessa professori Johan Gullichsenin tilalla Somerolla. Isäntä on rakentanut sen rinnalle toisen samanlaisen laitoksen. Paikka on vierailijoiden käyntikohteena.

Nyttemmin Tapio Paalavuo on ottanut puukaasuvoimalan yrityksensä tuotteeksi ja valmistelee sen markkinointia.

ILMOITUS

Arkistoista ei ole löytynyt mitään merkintöjä pyrolyysireaktorista, eikä näin ollen ole ollut käytettävissä mitään valmistusohjeita. Pyrolyysireaktorin kehittänyttä Kangasojaa voidaan pitää merkittävänä keksijänä, mutta tunnustusta tulee vasta sen jälkeen, kun reaktori saadaan laajaan hyötykäyttöön.

Suomessa on toinenkin yritys, nykyisin Limingassa toimiva Volter, joka on ryhtynyt kehittelemään häkäkaasuvoimalaa ja saanut siinä aikaan parannuksia. Volterin tuotteelle on avautunut markkinoita etenkin Japanissa ja Kanadassa. Joensuussa Fortum on avannut suurtuotantoon pystyvän pyrolyysivoimalan, joka tuottaa 95 prosenttia alueen lämmöntarpeesta.

Puu on nykyisin öljyn ohella eniten käytetty polttoaine. Puun ja öljyn osuudet ovat kummankin 24 prosenttia kaikista polttoaineista. Niinpä tehokkaiden puukaasuvoimaloiden käyttöönotto parantaisikin merkittävästi Suomen energiataloutta ja koko kansantaloutta. Vuositasolla olisi kysymys miljardisäästöistä. Tähän mennessä valtiovalta on kuitenkin suosinut fossiilisten polttoaineitten käyttöä ja antanut niille korkeimman yhteiskunnan tuen. Tämä suuntaus on vallitseva käytäntö koko maailmassa, vaikka fossiiliset polttoaineet ovat lähivuosikymmeninä ehtyvä luonnonvara. Maat, jotka eivät varaudu uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön, ajautuvat voittamattomiin ongelmiin.

Erkki Raudaskoski

Rovaniemi