Lehtikuva/Martti Kainulainen

Ammatilliset keskusjärjestöt pitävät lievästi elvyttävää budjettiesitystä perusteltuna.

SAK ja STTK pitävät hyvänä, että valtiovaraiministeriön budjettiesityksessä lisätään työvoimapalveluiden resursseja, mutta niiden mielestä panostusten pitäisi olla suurempia.

STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainàn mukaan on tärkeää, että panostukset palkkatukeen ja te-toimistojen resurssien kasvattaminen henkilökohtaisen palvelun tarjoamiseksi tehdään vahvasti ja heti hallituskauden alussa, jotta tuloksia ehditään saada vuoteen 2023 mennessä.

– Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa lupaillaan palkkatukeen 10 miljoonaa ja te-toimistoille 15 miljoonaa euroa. Panostusten pitäisi kuitenkin olla selvästi suurempia, jotta päästäisiin pohjoismaiselle tasolle, Lainà toteaa.

Edellisen hallituksen leikkausten ja työehtojen heikennysten sijaan tällä hallituskaudella on painotettava työllistymisen mahdollistamista. Keppien sijaan työllistymistä tukee koulutuksen ja työvoimapolitiikan vahvistaminen, kommentoi SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Hänkin vaatii budjettiriiheltä lisää rahaa näihin hankkeisiin.

– Budjettiriihessä on löydettävä keinoja vahvistaa työttömien palveluita. Hallitus on kunnianhimoinen työllisyystavoitteessaan, eivätkä valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvät ja hallitusohjelmassa sovitut työllisyysmäärärahojen korotukset riitä tavoitteen saavuttamiseen.

ILMOITUS

Aktiivimallia ei mainita budjettiesityksessä

SAK vaatii lisäksi hallituksen päättävän työttömyysturvan aktiivimallin purkamisesta budjettiriihessä syyskuussa. Valtiovarainministeri Mika Lintilän budjettiehdotuksessa ei mainita aktiivimallin lakkauttamista.

– Hallitusohjelman lupaus työttömille on pidettävä ja aktiivimalli on purettava. Hallituksen kiistely työllisyystoimista ei saa johtaa työttömiä kurittavan leikkurin jatkumiseen, Kaukoranta toteaa.

Pääekonomistien mukaan budjettiesitys on lievästi elvyttävä ja tämä on perusteltua. STTK on tyytyväinen, että tärkeät menolisäykset työllisyyden kasvattamiseksi eivät jääneet odottelemaan vastaavia tulolisäyksiä.

– Finanssipolitiikan viritys voi olla lievästi elvyttävä, sillä taloussuhdanne osoittaa hiipumisen merkkejä. Suhdanteista riippumatta kestävän kehityksen budjetointia on vietävä eteenpäin, ja budjetin ilmastovaikutukset on tehtävä näkyviksi, Lainà toteaa.

SAK:n Kaukoranta vahvistaisi tässä taloustilanteessa valtion taloutta siirtämällä verotuksen painopistettä pääomien ja varallisuuden verottamiseen.

– Toisaalta ilmassa on merkkejä synkkenevästä suhdannekehityksestä, joten budjettiesityksen lievästi elvyttävälle linjallekin voi löytää perusteita.