Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Epävarmassa maailmassa Suomi pyrkii vahvistamaan ihmisten ja yritysten luottamusta.

Valtiovarainministeriö on saanut valmiiksi esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) korosti sitä esitellessään maailmantalouden epävarmuutta ja ennustettavuuden heikkoutta. Kasvu vaimenee. Siihen vaikuttavat brexit, joka näyttää toteutuvan kovana, Saksan heikko talouskehitys sekä suurimpana Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan uhka.

Tässä tilanteessa VM:n talousarvioehdotus pyrkii vahvistamaan ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen. Ministeriö arvioi kesäkuussa, että kulutus jatkaa Suomessa vakaata kasvua, mutta investointien ja viennin kasvu uhkaa hidastua. Myös työllisyys kohenee aiempaa hitaammin.

– Tässä tilanteessa on tärkeää, että pidämme kotimaassa talouden kunnossa ja teemme toimia, jotka lisäävät työllisyyttä ja investointeja. Lisäksi vahvistamme ihmisten luottamusta tulevaisuuteen huolehtimalla oikeudenmukaisuudesta ja ympäristöstä, Lintilä sanoi.

Esityksen meno- ja veropäätösten mitoituksen tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) pienenee. Ensi vuonna velkaantuminen jatkuu.

Lintilän mukaan työllisyysaste ratkaisee sen, saavutetaanko julkisen talouden tasapainotavoite. Työ- ja elinkeinoministeriön asettamilta työryhmiltä odotetaan ensimmäisiä ehdotuksia työllisyyttä parantaviksi toimiksi syyskuun alkuun mennessä. Hallitus arvioi kokonaisuutta ja varmistaa toimien riittävyyttä budjettiriihessään.

ILMOITUS

Koulutukseen ja palkkatukeen lisää

Hallitus aikoo edistää työllisyyttä vahvistamalla osaamista ja parantamalla työnhakijoiden palveluita. Osaamisen vahvistamiseksi ministeriö esittää, että vuonna 2020 yliopistojen perusrahoitusta lisätään 10 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 5 miljoonalla eurolla.

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan noin 15 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tällä muun muassa vakiinnutetaan työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja edistetään nuorisotakuun toteutumista. Lisäksi sujuvoitetaan työlupaprosesseja sekä kansainvälistä rekrytointia. Näillä toimilla pyritään vastaamaan työvoimapulaan.

Palkkatuen käytön lisäämiseksi yrityksissä ehdotetaan julkisiin työvoimapalveluihin 10 miljoonan euron lisäystä.

Perheiden, opiskelijoiden ja ikäihmisten asema paranee

Perheille budjettiesityksessä on monia parannuksia.

Kunnille esitetään määrärahaa muun muassa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja varhaiskasvatusoikeuden laajentamiseen. Opintotuen huoltajakorotukseen esitetään 25 euron korotusta kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa, ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan korottamalla neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää.

Opintoraha on tarkoitus sitoa indeksiin 1.8.2020 alkaen.

Perusturvaa ehdotetaan korotettavaksi 20 eurolla kuukaudessa, ja pienimpiä eläkkeitä korotetaan.

Arjen turvallisuuden lisäämiseksi VM esittää toimenpiteitä poliisien määrän kasvattamiseksi 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Turvakotien määrän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta 2 miljoonaa euroa.

Ilmastotavoitteet liikkeelle

Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelurahoituksen määrää ehdotetaan kasvatettavan vuonna 2020 yhteensä 25 miljoonalla eurolla. Rahoitusta lisättäisiin etenkin metsien monimuotoisuutta turvaavan vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman rahoittamiseen.

Ilmastotavoitteita edistetään muun muassa investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä resurssitehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energian käytössä. Lisäksi vauhditetaan ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista maankäyttösektorilla. Kivihiiltä korvaavien investointien tukemiseen ehdotetaan 30 miljoonan euron lisäystä energiatuen myöntämisvaltuuteen.

Perusväylänpitoon eli teiden, rautateiden ja vesiväylien kunnossapitoon ehdotetaan lisättäväksi 300 miljoonaa euroa. Yksityisteiden avustustaso ehdotetaan turvattavaksi hallituskaudeksi. Lisäksi esitetään julkiseen henkilöliikenteeseen 20 miljoonan tasokorotusta, joka on tarkoitettu ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan lisämäärärahaa vajaat 72 miljoonaa euroa.

Ansioverotukseen pieni kevennys

Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille.

Solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus.

Asuntolainan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 400 eurosta 2 250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Haittaveroista tupakan, virvoitusjuomien ja liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla. Perusturvan etuuskorotukset sekä ansiotuloverotuksen kevennykset kompensoivat polttoaineverotuksen nousua pienituloisille.

Hallitusohjelman muita energiaverotusta koskevia veromuutoksia ei toteuteta vielä ensi vuonna.

Valtiontalouden alijäämä 2,3 miljardia euroa

Valtiovarainministerin budjettiesitys on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen. Niin sanottuihin tulevaisuusinvestointeihin kohdistuvista panostuksista päätetään myöhemmin talousarviovalmistelun yhteydessä, minkä takia niiden vaikutusta määrärahoihin ja budjetin tasapainoon ei vielä ole huomioitu.

Kesän lisätalousarviossa arvioitiin vuodelle 2019 noin 1,7 miljardin euron budjettialijäämää, joten alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,5 miljardilla eurolla ensi vuonna. Valtionvelka nousee vuonna 2020 arviolta 109 miljardiin euroon.

Tulevaisuusinvestoinnit päätetään erikseen

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Niillä edistetään työllisyyttä, julkisten palveluiden tuottavuutta, kestävää kehitystä sekä poikkihallinnollisuutta. Valtiovarainministeriö ja koko hallitus käsittelevät ministeriöiden ehdotukset tulevaisuusinvestoinneiksi myöhemmin elo-syyskuussa, ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.

Hallitus päättää talousarviosta budjettiriihessään 17.−18. syyskuuta.