Jarno Mela

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki oikoo kokoomuslaisia, jotka ovat irvailleet opetusministeri Li Anderssonin (vas.) avustajien määrästä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki oikoo kokoomuslaisia, jotka ovat irvailleet opetusministeri Li Anderssonin (vas.) avustajien määrästä.

– Nämä eivät ole puolueen avustajia, kuten julkisuudessa on virheellisesti tulkittu. He ovat ministeriryhmän avustajia, jotka avustavat hallitustyössä, Arhinmäki kirjoitti Facebookiin keskiviikkona.

– Tämä selviäisi myös kokoomuksen kansanedustajille, jotka asiaa nyt kirkasotsaisesti julkisuudessa kauhistelevat, jos kysyisivät asiasta esim. Petteri Orpolta. Hänellä taisi olla yhtä paljon avustajia ministerinä kuin nyt on Li Anderssonilla.

Edes joskus, kannattaisi pysähtyä miettimään politiikan yleistä arvostusta.

Hän toteaa, että kokoomuslaisten harrastama populistinen revittely ei ole lopulta ole yhdenkään puolueen etu.

– Joskus, edes joskus, kannattaisi pysähtyä miettimään politiikan yleistä arvostusta ja antaa arvoa huolellisella poliittiselle valmistelulle, Arhinmäki totesi.

ILMOITUS

Uusia avustajia

Andersson kutsui tiistaina erityisavustajikseen Dan Koivulaakson, Mika Parkkarin ja Henri Purjeen. Parkkari toimii Niina Jurvan äitiysloman sijaisena. Opetusministerin aiemmin nimittämät erityisavustajat ovat Touko Sipiläinen ja Anna Mäkipää. Lisäksi Anderssonille työskentelee valtiosihteerin Minna Kelhä.

– Nyt ei riitä enää tilataksitkaan Vasemmistoliitolla 🙂 huh huh, kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoitti tuolloin Twitterissä.

Kohu nousi Anderssonin avustajien määrästä, koska hänen kokoomuslaisella edeltäjällään Sanni Grahn-Laasosella oli kaksi erityisavustajaa.

Anderssonin avustajien määrä noudattaa kuitenkin pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen linjaa, jonka mukaan kaikilla hallituspuolueiden puheenjohtajilla on viisi erityisavustajaa. Viidestä erityisavustajasta kolme työskentelee puolueen koko ministeriryhmälle.

Enemmän töitä

Arhinmäki perustelee tätä oman kokemuksensa perusteella.

– Puoluejohtaja-ministerillä on huomattavasti enemmän töitä kuin ”pelkällä” ministerillä, hän kirjoitti Facebookissa.

– Jos on pienemmän puolueen ministeri, puheenjohtaja-ministeristä puhumattakaan, on töitä enemmän kuin suuremman puolueen ministerillä.

– Hallituksessa on paljon erilaisia ministerivaliokuntia ja -työryhmiä. Kun on vähemmän ministereitä, joutuu kantamaan seurantavastuuta huomattavasti laajemmasta määrästä asioita. Puoluejohtaja-ministeri joutuu kantamaan vielä kokonaisvastuun kaikesta politiikasta ja käymään kaikki tiukat neuvottelut.

Arhinmäki muistuttaa siitä, että viime hallituskaudella oppositio ei kritisoinut liiallista avustajien tai ministerien määrää.

– Päinvastoin sanoimme moneen kertaan, että ministereitä ja avustajia on liian vähän hyvän valmistelun takaamiseen. Tämä ei välttämättä ollut kansan keskuudessa suosittu näkemys, mutta toimme sen useasti esille. Lopulta Sipilän hallitus lisäsikin ministereiden ja avustajien määrää, mutta se oli jo myöhäistä. Valmistelu oli mennyt jo päin honkia.

Myös Andersson on muistuttanut siitä, että edellisen hallituskauden aikana oltiin huolestuneita siitä, että lain valmistelun taso on heikentynyt merkittävästi.

Rinteen hallituksella on lähes kaksikertainen määrä avustajia verrattuna sen edelliseen hallitukseen.