Opetusministeri Li Andersson (vas.) kummeksuu Elinkeinoelämän keskusliiton ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ylistäviä puheita kilpailukykysopimuksesta.
– Siihen on näköjään tultu, että työnantajat ja poliittinen oikeisto yrittävät saada meitä uskomaan, että palkaton työ on hyvä työllisyystoimi, palkkatuetun työn ollessa huono, Andersson kirjoittaa yhteisöpalvelu Facebookissa.
Andersson pitää irvokkaana, että hyvästä osaamisesta tunnetussa Suomessa palkaton työ nähdään keinona vauhdittaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja huomauttaa, että ihmisellä on oikeus saada kunnollinen korvaus tekemästään työstä.
– Työajan pidennys ilman korvausta tarkoittaa palkkojen leikkaamista, ei mitään muuta. Kilpailukykysopimus oli erittäin raju suomalaisille palkansaajille ja myös täysin poikkeuksellinen työmarkkinasopimus verrattuna muihin pohjoismaihin ja pohjoiseurooppalaisiin maihin.
Työntekijöiden palkkojen leikkauksen lisäksi viime hallitus toteutti Anderssonin mukaan myös yli miljardin euron tulonsiirron elinkeinoelämälle. Tämän päälle se aiheutti myös merkittävän loven jo valmiiksi ahtaalla olevien kuntien budjetteihin.
”Ei varmaan pitäisi yllättyä”
Andersson ihmettelee myös palkkatuettua työtä kohtaan esitettyä kritiikkiä. Sen avulla työtön saa kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä, minkä lisäksi työnantaja saa taloudellista tukea ihmisen työllistämisestä.
– Palkkatuettu työ on tärkeä väylä työelämään monelle heikossa työmarkkina-asemassa olevalle, Andersson kirjoittaa.
Hän myös nostaa esiin sen, että palkkatuettu työ on tutkitusti tehokas työllistämiskeino.
– Suomessa, jossa osaavan työvoiman pulan lisäksi on korkea rakennetyöttömyys, on äärimmäisen tärkeää kohdistaa lisää voimavaroja ja panostuksia vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville.
– Ei varmaan pitäisi yllättyä siitä, että EK asettuu kritisoimaan tätäkin inhimillistä työllistämiskeinoa. Silti minä hämmästyn tästä, Andersson päättää kirjoituksensa.