Lehtikuva/Mikko Stig

Miljardiluokan tulonsiirto palkansaajilta yritysten kilpailukyvyn hyväksi jatkuu tänäkin vuonna.

Teollisuusliitto tyrmää elinkeinoelämän ja työnantajaliittojen toiveet kilpailukykysopimukseen sisältyvien ”talkootuntien” jatkamisesta seuraavalla sopimuskaudella. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen maanantaina julkaiseman selvityksen mukaan lisätunneilla on ollut merkittävä työllisyysvaikutus.

Itse kilpailukykysopimuksella on Teollisuusliitonkin mielestä ollut myönteinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn ja talouteen. Se on ollut yhtenä osatekijänä vaikuttamassa nousukauteen, jota edelleen elämme.

– Kikyn vaikutusta ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet hyvin vaihtelevia, puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi.

”Palkattomat talkoot eivät ratkaise Suomen tulevaisuutta”

Kiky-sopimuksessa työajan pidennykseksi sovittiin 24 tuntia vuodessa, mutta Teollisuusliiton sopimusaloilla sitä on sovellettu vaihtelevasti. Liiton teknologiasektorilla työajan keskimääräinen pidennys on ollut 17,7 tuntia. Pidennys sovittiin määräaikaiseksi ja se on jo irtisanottu päättymään tämän vuoden lopussa.

Kolmella Teollisuusliiton sopimusalalla pidennystä ei ole otettu lainkaan käyttöön.

ILMOITUS

Teollisuusliitto tavoittelee palkattomien lisätyötuntien poistamista myös niissä 25 sopimuksessaan, joissa pidennys on mukana sopimustekstissä.

– Kiky sovittiin tiettynä aikana tiettyjen tarkoitusten saavuttamiseksi. Nyt palkattomalle lisätyölle ei ole enää olemassa perustetta. Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen teollisuuden kohtaloa ja tulevaisuutta. Työnantajapuolellakin kannattaisi nyt keskittyä enemmän miettimään todellisia ratkaisuja tuleviin haasteisiin, Aalto sanoo.

3,5 miljardin tulonsiirto

Aalto muistuttaa, että kikyssä sovitusta on voimassa vielä vuosia muun muassa palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotus. Suomalaiset yritykset hyötyvät tästä vuosina 2017–2019 yhteensä noin 3,5 miljardia euroa. Vuositasolla kyse on yli miljardin euron siirrosta, joka jatkuu edelleen.

– Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä hyvä. Tehdasteollisuuden arvonlisä nousi vuosina 2017 ja 2018 noin 12 prosenttia. Kilpailijamaissamme on myös tehty kohtuullisen kalliita palkkaratkaisuja, Aalto huomauttaa.

Etlan maanantaina julkaiseman raportin mukaan Euroopan pisin viikkotyöaika on Kreikassa. Aalto kysyy, että sieltäkö suomalaiset työnantajat ovat nyt hakemassa mallia.