Kilpailukykysopimukseen sisätyvä vuosityöajan 24 pidennys nousee syksyn työmarkkinaneuvottelujen suurimmaksi kiistakapulaksi. Työantajat haluavat sen jatkuvan myös uusissa sopimuksissa, ammattiliitoista osa on ehdottomasti vastaan.
Lisää sytykkeitä keskusteluun tarjoaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) maanantaina julkaistulla selvityksellään, jonka mukaan kiky-sopimuksen työllisyysvaikutus oli merkittävä ja työajan pidennyksellä oli siinä iso rooli. Tätä ”hyvän kierrettä” ei kannattaisi katkaista, vientiteollisuuden työnantajaliitot viestittivät heti selvityksen julkaisemisen jälkeen.
Etlan selvityksen mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä. Tutkimuslaitos laskee kilpailukykysopimuksen lisäävän työllisyyttä noin 20 000–42 000 henkilöllä riippuen käytetyistä joustoista vuoteen 2022 mennessä. Laskelma perustuu oletukselle, ettei kiky-sopimus voimista palkkavaateita vuosina 2019–2022 tavanomaiseen kehitykseen verrattuna.
Hallitus tarvitsee 40 000 työpaikkaa
Rinteen hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on Etlan mukaan 40 000 työpaikan päässä sen lisäksi, mitä ennustetaan muutenkin syntyvän.
– Pelkästään työaikaa pidentämällä ei tavoiteta 75 prosentin työllisyyttä, mutta työajan pidentämiselläkin on vaikutuksensa, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.
– Työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8 000‒16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä.
Työajan lyhentäminen ei tutkimuslaitoksen mukaan toimi työllisyyden parantamisessa.
– Jos ajatuksena on, että kun kukin työntekijä tekee vähemmän töitä, niin sitä riittää useammalle, ei keino tepsi. Työajan lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu ennen muuta siitä, miten kannattavaa on työllistää. Jos työajan lyhentämisen yhteydessä kuukausiansioita ei leikata siten, että tuntiansiot pysyvät ennallaan, työpaikkoja syntyy vähemmän ja tuhoutuu enemmän kuin aiemmin, toteaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
”
Suomalaisten työviikko EU-keskiarvoa lyhyempi”
Etlan mukaan Suomessa kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on vajaan tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Sekä kokopäiväisten että myös osa-aikaisten työviikot jäävät eurooppalaisessa vertailussa meillä lyhyiksi. Suomessa myös lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa useimpia muita Euroopan maita enemmän.
Eurostatin tilastojen perusteella tehtyjen viikkötyötuntien keskiarvo Suomessa vuonna 2018 oli 35,4 tuntia.
”Parempaa tuottavuutta ja töiden järjestelyä”
Vientialan työnantajaliittojen johtajien mukaan työajan pidennys on lisännyt tuottavuutta ja parantanut töiden järjestelyä.
– Monella työpaikalla paikallinen sopiminen on kehittynyt, kun yhteistyössä on haettu hyvin toimivia tapoja soveltaa lisätunteja. Tästä huolimatta asenteiden muuttamisessa on vielä tekemistä, sillä kaikissa yrityksissä työntekijät ja luottamushenkilöt eivät ole ymmärtäneet työajan pidentämisen tärkeyttä, Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä arvioi.
Työnantajien mukaan taloudellista merkitystä on esimerkiksi sillä, että lisätunneilla on voitu pitää tuotanto käynnissä myös helatorstaisin tai kalliita ylityötyötunteja on voitu välttää. Myös laatuvaikutuksia on ollut, kun yritykset ovat kohdistaneet lisätunteja esimerkiksi henkilöstön työturvallisuus- ja ympäristökoulutuksiin.