Lehtikuva/Johannes Eisele

Pitkäjänteisesti vakautta tavoitteleva Kiina ei ole demokratia. Niittäessään menestystä maailmalla se nähdään poliittisena turvallisuusriskinä, Suomessakin.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sanoo, että Kiina tähtää yhä suuremmaksi maailman mahdiksi sekä talouden että politiikan alueella. Maailmanvalloitukseensa se käy talous edellä. Siksi se näkee sekä omassa maassaan että lähialueellaan kaikkein tärkeimmäksi asiaksi vakauden, joka on edellytys kasvavan talouden kukoistukselle.

– Maan kommunistinen puolue tähtää Kiinan yhtenäisyyteen. Perinteisessä kiinalaisessa poliittisessa ajattelussa, joka on ollut vallitseva Kiinassa jo yli 2000 vuotta, on ollut näkemys, että kun Kiina on yhtenäinen – kun se ei ole hajaantuneena erillisiksi valtioiksi – niin silloin vallitsee hyvinvointi.

Kallio tuntee hyvin jättimäisen Kiinan, jossa on 1,6 miljardia asukasta. Hän on opiskellut Kiinassa ja toiminut siellä tutkijana. Kiinan-vuosia hänelle kertyi aikoinaan kuusi. Niiden jälkeenkin hän on usein vieraillut Kiinassa. Hän seuraa aktiivisesti maan tapahtumia tutkijana.

Kiinalaiset ja länsimaiset
arvot vastakkain

Kiinassa ajatellaan, että heidän omat arvonsa joutuvat vastakkain vallassa olevien universaalien arvojen kanssa. He tarkoittavat niitä arvoja, joille on rakennettu liberaalidemokraattinen maailmanjärjestys, eli esimerkiksi YK ja Maailmanpankki.

– Kiinalaisesta näkökulmasta asia nähdään sillä tavalla, että nämä arvot, joille tämä nykyinen kansainvälinen järjestelmä on perustettu, ovat länsimaisia, vaikka niistä puhutaan ikään kuin ne olisivat universaaleja. Kiina ei tätä lähestymistapaa hyväksy.

ILMOITUS

– Kiinalaiset katsovat, että heillä pitäisi olla suurempi sananvalta siinä, miten tätä arvopohjaa ja ylipäätänsä kansainvälistä järjestelmää rakennetaan. Kiinassa lähdetään siitä, että sillä ja millä tahansa muullakin valtiolla ja yhteiskunnalla pitäisi olla mahdollisuus määritellä itse omat arvonsa.

Tämä koskee esimerkiksi sitä, mitä tarkoitetaan ihmisoikeuksilla. Kiina ei hyväksy ihmisoikeuksien universaalisuutta siinä mielessä, että ihmisoikeuksia pitäisi arvioida samoilla kriteereillä kaikkialla maailmassa.

– Kiina korostaa sitä, että ensin pitää olla oikeus kehitykseen ja hengissä pysymiseen ja vasta sen jälkeen voidaan ruveta puhumaan muista yksilön arvoista ja oikeuksista.

Kiinan globaalissa valtapelissä
sama kaiku kuin lähialueilla

Kallio toteaa, että Kiinan ja lähinaapuri Pohjois-Korean suhde on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan.

– Suhteet ovat viilentyneet viilentymistään. Puheet, että maat olisivat jotenkin liittolaisia, saa viimeistään nyt unohtaa. Ne eivät ole pitäneet paikkaansa pitkään aikaan.

Kiinalla ja 25 miljoonan asukkaan Pohjois-Korealla on YYA-sopimus, jossa on klausuuli sotilaallisesta yhteistyöstä.

– Se on käytännössä kuollut kirjain. Kukaan ei usko, että Kiina lähtisi Pohjois-Korean tueksi sotilaallisen selkkauksen sattuessa.

– Kiinan kannalta Pohjois-Korea on ennen kaikkea päänsärky, koska se aiheuttaa epävakautta. Kiina ei halua epävakautta lähialueelleen. Se haluaa taloutensa kasvavan ja talouskasvu vaatii ennen kaikkea vakautta ja ennustettavuutta.

– Pohjois-Korea tarvitsee apua Kiinasta, öljyä ja ruokaa. Kiinaa huolestuttaa se, että jos kaikki apu katkaistaan, niin Pohjois-Korea romahtaa ja seuraukset saattavat olla täysin arvaamattomat.

Jouko Huru

Kallio sanoo, että Kiinassa seurattiin huolestuneina Neuvostoliiton romahtamista ja Venäjän siirtymistä uuteen järjestelmään. Tilanne on kuitenkin rauhoittunut. Uuden Venäjän syntyminen johti positiivisiinkin ilmiöihin.

– Kiina ja Venäjä saivat sovittua rajakiistansa, mikä ei onnistunut Kiinan ja Neuvostoliiton välillä. Käytännössä oli kysymys siitä, että Venäjä lakkasi olemasta Kiinalle uhka.

Pitkällä aikavälillä – ja edelleenkin – Kiina on tavoitellut vakaita suhteita Yhdysvaltoihin. Tosin nykyinen presidentti Donald Trump on onnistunut horjuttamaan suhteita.

Trumpin ja Kiinan puoluejohtajan ja presidentin Xi Jinpingin äskettäinen tapaaminen oli fiasko. Yleisesti syyksi on nähty ylimielisen Trumpin valmistautumattomuus neuvottelutapaamiseen.

Kallio arvioi, että maiden pitää sovitella suhteitaan talouden vuoksi. Puhutaan taloudesta johtuvasta keskinäisriippuvuudesta.

– Normaalisti on pidetty huolta siitä, että tätä perustavaa laatua olevaa suhdetta ei lähdetä liikaa horjuttamaan. On vaikea uskoa, että poliittisten erimielisyyksien annetaan mennä ja vaikuttaa liian pitkälle Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin.

Kiinan sijoitukset EU:ssa
turvallisuusriskejä?

Kiina suhtautuu Euroopan unioniin eri tavalla kuin Venäjä, joka haluaa hajottaa EU-maiden muutenkin rakoilevaa yhtenäisyyttä. Kallio muistaa, että EU oli pitkään Kiinallekin arvoitus.

– Nykyään Kiina korostaa, että Euroopan integraatio on sillekin tärkeää ja se tukee sitä.

– Kiinan kannalta on tärkeää se, että on yksi EU, joka muodostaa yhden yhtenäisen markkina-alueen ja joka pystyy toimimaan eräänlaisena vastavoimana Yhdysvalloille.

Kallio korostaa, että kiinalaisyritykset ovat Euroopan markkinoilla hyvin pragmaattisia ja lähtevät siitä, että Saksa ja Ranska ovat Euroopan talousvetureita. Kallio pitää tärkeänä sitä, että Euroopassa erotetaan Kiinan valtion toiminta kiinalaisten yritysten sijoitustoiminnasta.

– Mutta jos kiinalaisyritykset tarvitsevat joissakin tilanteissa Kiinan valtion apua, niin sitä on silloin paremmin saatavissa, jos niiden suhteet Kiinan valtioon ovat hyvät.

Kiina ei hyväksy ihmisoikeuksien universaalisuutta.Suomessakin ollaan hereillä kiinalaisten sijoitusten turvallisuusriskeistä.

Kallio pitää kiinalaisten johtoajatuksena sitä, että heidän sijoituksensa ovat kannattavia.

– Kiinalaisfirmat pyrkivät ostamaan osaamista eri aloilta. Maailmalla huolta herättäneissä infrastruktuurisijoituksissa on ollut enemmänkin kysymys siitä, että Euroopassa on ollut markkinarakoa. Euroopan maissa ei ehkä ole oivallettu, että ei ole ihan järkevää myydä esimerkiksi portugalilaisia sähköverkkoja kiinalaisille.

Vastaavanlainen merkittävä sijoitus kiinalaisfirmoilla on Kreikassa, kun he ottivat rahoillaan haltuunsa Pireuksen sataman. Kallio kertoo, että Saksassa herätti taannoin huomiota se, kun kiinalaiset yritykset ostivat saksalaisia teknologia-alan firmoja.

Saksan hallitus sääti vuonna 2017 lain, jolla Saksan viranomaiset voivat estää saksalaisen yrityksen myynnin ulkomaille, jos uhkana on strategisesti tärkeän teknologian siirtyminen ulkomaille.

EU-tasollakin ollaan herätty kiinalaiseen sijoitustoimintaan, mutta häveliäästi puhutaan vain ulkomaisista sijoituksista. EU:n tuomioistuimen mukaan jäsenmaat voivat rajoittaa pääomasijoituksia, jos niiden epäillään vaarantavan yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai julkiset intressit.

Suomen suhtautuminen Kiinaan
heittelee laidasta toiseen

Suomessakin ollaan hereillä ulkomaisten sijoitusten turvallisuusriskeistä. Suojelupoliisi ilmoitti julkisesti olevansa huolissaan esimerkiksi juuri mahdollisesta kiinalaisesta sijoitustoiminnasta strategisesti merkittäville aloille. Silloin puhutaan kansallisen turvallisuuden kannalta strategisesti tärkeistä kohteista, kuten esimerkiksi asetehtaista ja erilaisista julkisen palvelun yhtiöistä. Aiemmin Supo on puhunut tarvittavasta varovaisuudesta teollisuusvakoilun alueella.

Kallio arvioi, että Supon huoli ja julkitulo liittyy asioista käytyyn yleiseurooppalaiseen keskusteluun. Hän sanoo, että EU:ssa on ryhdytty luomaan investointien ennakkotarkastamismenettelyä EU:n komission vetoisesti, jotta ulkomaiset sijoitukset strategisesti aroille alueille pidetään hallinnassa.

All Over Press/Imago

Kysymykseen siitä, onko Supon julkiset Kiina-varoitukset uudistusten alla olevan Supon itsensä merkittäväksi tekemistä poliitikkojen silmissä, Kallio vastaa, että niinkin voi olla.

– Mielestäni tässä on yleisesti käymässä niin, että Kiinasta ollaan Suomessa tekemässä sellaista peikkoa, jonka varjolla voidaan pitää huolta siitäkin, että Supo säilyy resursoituna. Mutta epäilemättä Supolla on sellaista tietoa, jota minulla ei ole.

Kallio arvioi, että suhteessa Kiinaankin Suomessa taidetaan elää tilannetta, johon mahtuu vain yksi totuus kerrallaan.

– Suomessa tuntuvat käsitykset heilahtavan yhdestä äärilaidasta toiseen. Välillä kiinalaiset ovat tosi hyviä ystäviä ja yhteistyö sujuu pelkästään mallikkaasti eikä mitään ongelmia ole ja kumpikin hyötyy toisistaan. Sitten ollaan välillä toisessa ääripäässä, jossa näyttää siltä että Kiina on kaikista suurin turvallisuusriski sekä taloudessa että turvallisuuspolitiikassa. Totuus on varmasti jossakin siellä välimaastossa.

Kallio toivoo, että meillä olisi mahdollisimman realistinen ja kylmäpäinen näkemys siitä, miten Kiinaan kannattaa suhtautua.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 20 €/2 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.