Lehtikuva/Otto Ponto

Suomen noin 10 000 saamelaisesta vain noin puolet puhuu saamea äidinkielenään.

Suomi on yksi neljästä eurooppalaisesta maasta, jossa elää maanosan ainoaan alkuperäiskansaan eli saamelaisiin kuuluvia ihmisiä. Saamen kieliä puhutaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Yhteensä saamen kieliä on yhdeksän, mutta Suomessa puhutaan niistä vain kolmea eli inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Harvinaisimpien saamen kielien eli uumajan-, piitimen- ja turjansaamen puhujia on elossa enää muutamia kymmeniä.

Suomen noin 10 000 saamelaisesta suurin osa puhuu pohjoissaamea. Sitä puhutaan neljässä Lapin kunnassa eli Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Suomen ainoassa saamelaisenemmistöisessä kunnassa eli Utsjoella. Inarissa alkuperäisväestöön kuuluvia inarinsaamelaisia elää noin 600 henkeä, saman verran on Petsamosta lähtemään joutuneita, Sevettijärvelle ja Nellimin seudulle asutettuja kolttasaamelaisia.

Kielten kirjon hupeneminen köyhdyttää myös maailman kulttuuriperintöä.

Suurin osa Suomen alkuperäisasukkaista asuu kuitenkin muualla kuin varsinaisella saamelaisalueella.

Elävä kulttuuri tarvitsee elävän kielen

ILMOITUS

YK:n julistamaa alkuperäiskansojen päivää vietetään tänään, 9. elokuuta. Tänä vuonna päivän teema on alkuperäiskansojen kielet Alkuperäiskansoja elää noin 90 maassa eri puolilla maailmaa. Niihin kuuluvia ihmisiä arvioidaan olevan noin 370 miljoonaa eli vähemmän kuin viisi prosenttia maailman väestöstä.

Maailman noin 7 000 kielestä alkuperäiskansojen kielet muodostavat suurimman osan. Enemmistön ne muodostavat myös maailman katoamassa olevista kielistä. YK arvioi, että joka toinen viikko jokin kieli eli sen osaajat katoavat maailmasta.

Kieli on olennainen osa ihmisyyttä ja ihmisten arkea. Kielten kirjon hupeneminen köyhdyttää myös maailman kulttuuriperintöä. Kielen kadotessa myös kulttuuri rapautuu ja ajan myötä häviää koko pitkän ajan kuluessa kertynyt tietovaranto. Esimerkiksi saamen kielissä on muun muassa luontoon, eläimiin ja poronhoitoon liittyvää erityiskäsitteistöä.

Toisaalta kielen elävänä säilyminen ja uuden tiedon omaksuminen edellyttää myös vanhojen kielten kehittymistä ja tietoista ylläpitoa.

Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa saamen kieltä koskee oma erityislainsäädäntönsä. Venäjällä saamen kielellä ei ole virallista asemaa ja siellä kielen tulevaisuus on kaikkein uhanalaisin.