Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina erityisasiantuntija Heikki Viitamäen selvityksen perustulosta. Sen perusteella perustulo ei juuri lisäisi työnteon kannustimia eikä nostaisi pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien nettotuloja, koska tuen vastineeksi verotusta olisi kiristettävä.
Viitamäen selvitys koskee koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Perustulo korvaisi nykyisen vähimmäisturvan, ja sen ylittävä osa maksettaisiin ansioetuutena. Muuten perustulo rahoitettaisiin kiristämällä palkka- ja yrittäjätulon verotusta siten, että malli ei lisäisi eikä vähentäisi julkisen sektorin kustannuksia.
Perustuloa maksettaisiin yhteensä 37,5 miljardia euroa. Sillä korvattaisiin nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla.
Viitamäen mikrosimulointiin perustuvien laskelmien mukaan perustulon ansiosta tuloerot supistuisivat lievästi ja köyhyys vähenisi hieman. Palkansaajien ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi, mutta verojen jälkeiset nettotulot säilyisivät useimmilla lähes ennallaan. Työn verotus olisi pieni- ja keskituloisilla nykyistä progressiivisempaa.
Mallista hyötyisivät muun muassa pienituloiset palkansaajat ja yrittäjät, tulottomat ja pelkästään pääomatuloa saavat. Lukumääräisesti eniten häviäjiä olisi keski- ja suurituloisissa palkansaajissa sekä yrittäjissä.
Työnteko ei kannattaisi aina
Viitamäen mukaan ei pidä paikkansa, että perustulomallissa työnteko kannattaa aina, koska perustulo ei pienene työtulojen lisääntyessä. Vaikka pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tulotaso nousisi, työnteko ei olisi nykyistä kannattavampaa, koska jo pienituloisten työn verotusta olisi kiristettävä, jotta malli voitaisiin rahoittaa.
Viitamäki arvioi selvityksessään ainoastaan perustulon välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Hän pitää mahdollisena, että mallilla olisi muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Perustulo voisi esimerkiksi lieventää byrokratialoukkuja: vähimmäisetuuksien sovittelua ei tarvittaisi, vaan etuus- ja palkkatulon sovittaminen tapahtuisi verotuksen kautta.