Lehtikuva/Alexander Grir

”Hallitusohjelmassa ollaan oikeilla jäljillä. Nyt tarvitaan päättäväisiä tekoja.”

Vasemmistoliiton kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä vaatii päättäväisiä tekoja ilmastokatastrofin hillitsemiseksi. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänään julkaiseman raportin mukaan fossiilisten päästöjen alasajon lisäksi tarvitaan muutoksia myös maankäyttösektorilla.

Kivelän mukaan raportti toimii tärkeänä kirittäjänä Suomen hallitukselle.

– IPCC:n raportti osoittaa, että olemme hallitusohjelmassa oikeilla jäljillä. Nyt tarvitaan päättäväisiä tekoja. Raportin johtopäätösten täytyy näkyä myös Suomen metsäpolitiikassa, Kivelä sanoo.

Rinteen hallituksen ohjelmassa maankäytön ilmastovaikutukset on nostettu voimakkaasti esiin. Hallituksen tavoite on vahvistaa hiilinieluja ja hiilivarastoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Valmisteilla oleva kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma tulee olemaan tärkeä työväline kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa.

Kivelän mukaan Suomen metsäpolitiikassa on huomioitava nykyistä paremmin hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus, ja sama koskee myös soita.

ILMOITUS

– Hallitusohjelma antaa tähän hyvät eväät.

– Erityinen asema on Metsähallituksella, joka huolehtii meidän kaikkien yhteisistä metsistä. Olen iloinen, että Metsähallituksen omistajapolitiikassa vahvistetaan maankäytön eri muotoja, hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Metsähallituksen perustamat jatkuvan kasvatuksen koealat ovat oikea suunta.

Metsien ja soiden lisäksi Kivelä nostaa esiin ruokajärjestelmän kestävyyden.

– Tarvitaan järjestelmätason ratkaisuja, jotta kasvisruoan osuus ruokavaliossamme nousisi nopeasti. Esimerkiksi julkisissa joukkoruokailuissa pitäisi siirtyä kasvispainotteiseen lähiruokaan. Henkilökohtaisista ilmastoteoista yksi vaikuttavimmista on siirtyminen vegaaniruokaan.

Ruokaturva jo vaarassa

Raportin mukaan ilmastokatastrofin eteneminen vaarantaa ruokaturvaa ympäri maapallon. Kohonneet lämpötilat, sademäärien muutokset sekä sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikeuttavat ruoantuotantoa jo nyt. Riskit kasvavat sitä suuremmiksi, mitä enemmän ilmasto lämpenee. Jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa raportin mukaan merkittäviä riskejä muun muassa ruokajärjestelmän tasapainolle ja veden saatavuudelle.

Maapallon ekosysteemeissä muutokset ovat jo näkyvissä. Aavikoituminen on lisääntynyt ja ikirouta sulaa. Maaperän kunto ja tätä kautta ruoantuotannon mahdollisuudet ovat heikentyneet.

Aavikoituneilla alueilla elää tällä hetkellä noin 500 miljoonaa ihmistä. Maaperä täytyy säilyttää tuottavana, jotta ruokaturva voidaan varmistaa väestönkasvun ja ilmastokatastrofin kielteisten vaikutusten lisääntyessä.

Raportti kertoo, että kolmannes maailmanlaajuisesti korjatusta sadosta hukataan jätteenä ja ruokahävikkinä. Hävikkiä vähentämällä voidaan pienentää ruoantuotantoon tarvittavaa peltopinta-alaa ja kasvihuonekaasupäästöjä.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu keinoja maankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja niiden pikainen toimeenpano on tärkeää, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.