Kelan maksamien sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat nyt yleisin sairauspäivärahan peruste, kertoo tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren Kelan tutkimusblogissa. Käänne on historiallinen, sillä tähän asti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet yleisin maksuperuste. Maksettujen päivien lukumäärillä mitattuna mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet jo vuonna 2018.
Sairauspäivärahaa maksettiin viime vuonna yhteensä 14,9 miljoonalta päivältä, joista 4,6 miljoonaa eli lähes kolmannes aiheutui mielenterveyden häiriöistä.
Mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa maksettiin vuonna 2018 keskimäärin 62 maksupäivältä saajaa kohden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella 49 maksupäivältä saajaa kohden.
Jenni Blomgrenin mukaan mielenterveyden häiriöiden nousu ohi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien selittyy sillä, että mielenterveysperusteisia kausia on alkanut yhä enemmän.
Viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana mielenterveysperusteisen sairauspäivärahan saaminen on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä.
Nuorilla kasvua jo 15 vuotta
Pidemmällä aikavälillä viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettujen sairauspäivien määrä on kasvanut koko ajan nuorimmissa ikäryhmissä 16 vuodesta 34 ikävuoteen asti. Etenkin vanhimmissa ikäryhmissä se sen sijaan laski vuoden 2007 jälkeen, mutta kääntyi taas kasvuun vuonna 2017.
Yleisin sairauspäivärahan maksuperuste on nyt masennus ja toinen suuri ryhmä ovat ahdistuneisuushäiriöt. Yhdessä nämä kaksi sairausryhmää kattoivat Blomgrenin mukaan viime vuonna yli kolme neljännestä kaikista mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä. Masennuksen perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä kasvoi vuosien 2016 ja 2018 välillä 28 prosenttia, ahdistuneisuushäiriöiden peräti 39 prosenttia.
Tutkimustiedon perusteella ei ole yksiselitteisen selvää, ovatko mielenterveyden häiriöt todellisuudessa lisääntyneet vai tulevatko ne nyt vain aikaisempaa paremmin esiin esimerkiksi näiden häiriöiden paremman tunnistamisen ja nopeamman hoitoon hakeutumisen vuoksi, Blomgren toteaa.