Mitä hallitus lupaa?
Hallitus ei lupaa uutta lainsäädäntöä maalittamisen estämiseksi ja vihapuheen syyteoikeuden lisäämistä lakiin.
Se lupaa poikkihallinnollisia toimia sananvapautta ja viranomaisia uhkaavan häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kitkemiseksi.
Näiden rikosten torjuntaan on luvassa lisää resursseja.
Sananvapaus on joutunut poliittiseksi vipuvarreksi vihapuheen ja maalittamisen levittämisessä. Sananvapauden taakse piiloutuvat erityisesti perussuomalaiset vihapuheineen. Sananvapaus ei ole kuitenkaan rajaton oikeus, vaikka se on perusoikeus.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho nostaa taktisista syistä sananvapautta poliittiseen keskusteluun. Halla-aho on vaatinut sananvapautta ”rajoittavaa lainsäädäntöä” korjattavaksi, koska se hänen mukaansa rajoittaa keskustelua.
Perussuomalaisten vaatimus on aivan eri linjoilla kuin toukokuussa työnsä päättänyt arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama työryhmä. Työryhmä vaatii vihapuheen syyteoikeuden laajentamista.
Mäkisen mukaan rikosilmoituksen tekemisen kynnys on korkea. Kohteeksi joutunut voi pelätä saavansa entistä rankempaa vihapuhetta niskaansa.
Maalittamisen kohteeksi saattavat joutua viranomaiset, kuten poliisi ja oikeuslaitoksissa työskentelevät. Myös tutkijat ja toimittajat ovat vaarassa.
Sananvapauden käyttäminen on muuttunut olennaisesti internetin ja sosiaalisten palvelujen myötä. Samaan aikaan myös vihapuheen sietämisen kynnys on noussut, ja yhä rankempi vihapuhe saa hyväksyntää.
Halla-aho sananvapaus-
vaateissaan kaksilla rattailla
Halla-aho nosti sananvapauden puheenjohtajakauden jatkon siunanneessa puoluekokouksessa yhdeksi linjapuheensa teemaksi kesä-heinäkuun vaihteessa. Hän hyökkäsi kovasanaisesti sananvapauden nimissä maahanmuuttajia, sukupuolivähemmistöjä ja liberaaleja arvoja vastaan myös Porin SuomiAreenassa viime viikolla.
Puolue kyseenalaistaa ilmastokriisin ”ilmastoposeerauksena”. Unkari ja Puola ovat joutuneet EU:n hampaisiin vain konservatiivisen politiikkansa vuoksi. Ei sananvapaus eikä oikeuslaitos ole perussuomalaisten mukaan näissä maissa uhattuna.
Halla-aho ajaa sananvapauspuheissaan kaksilla rattailla. Puheet lietsovat puolueen kannattajia ja seuraajia entistä kovempaan vihapuheeseen sekä maalittamaan maahanmuuttajia ja sukupuoli- ja muita vähemmistöjä.
Toisaalta puolue varautuu puolustamaan jäsentensä ja kannattajiensa kovenevia puheita väittämällä sananvapauden tilaa surkeaksi, koska sananvapauden käytöstä voi tulla rangaistus.
Halla-aho joutunee vielä moneen kertaan selittämään myös puolueensa kansanedustajien sanomisia. Kansanedustaja Olli Immosen rasistisilla puheilla on jo pitkä tausta aina kesän 2015 rasismikohusta lähtien.
Perussuomalaisten uusiutunut ryhmä ei ole vielä ehtinyt profiloitua kovilla puheillaan. Ryhmässä on useita kansaedustajia, joilta voi odottaa sananvapauden rajoja koettelevia hyökkäyksiä eduskuntakeskusteluissa maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan.
Perussuomalaisten lietsoma viha
leviää monessa muodossa
Puheenjohtajana Halla-aho nielee samoja lääkkeitä, joita hän syötti puolueen edelliselle puheenjohtajalle Timo Soinille. Halla-aho eroaa Soinista kuitenkin siinä, että hän on saanut itsekin tuomion rasistisista kirjoituksistaan.
Vuosi jytkyn jälkeen vuonna 2012 eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana toiminut Halla-aho joutui eroamaan tehtävästään saatuaan sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Taannoin perussuomalaisten nuorisojärjestö menetti tukensa järjestön johtoon kuuluvien julkaistua toukokuussa Twitter-tilillään päivityksen, jossa on kuva tummaihoisesta perheestä. Kuvan yhteyteen on liitetty teksti: ”Äänestä perussuomalaisia, jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä”.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä katsoi päivityksen levittävän valkoisen väestön asemaa korostavaa etnonationalistista sanomaa. Viestit kommentteineen loukkasivat ihmisarvoa, ja ne kyseenalaistivat erityisesti tummaihoisten suomalaisten identiteetin ja jopa olemassaolon.
Perussuomalaiset väittävät sananvapauden tilaa surkeaksi, koska voi joutua rikosvastuuseen tolkuttomista ja loukkaavista puheista.
Puolue joutuu tutkimaan myös aktiiviensa osallistumista Kansallismielisten Liitto ry:n kesäleirille. Ammuntaharjoituksia järjestäneellä leirillä on, järjestäjien itse sivuilleen lataamista valokuvista päätellen, harjoiteltu ammuntaa käyttäen maalitauluina kasvokuvia.
Muokkauksista huolimatta kuvat ovat osoittautuneet ainakin pääministeri Antti Rinteen (sd.), opetusministeri Li Anderssonin (vas.) sekä juutalaistaustaisen, muun muassa Unkarissa äärioikeiston vihanpidon maalitauluksi joutuneen valuuttakauppiaan George Sorosin kuviksi.
Panettelu ja solvaaminen
ei kuulu sananvapauteen
Halla-ahon mukaan sananvapaus oikeuttaa ilmaisemaan mielipiteitä, vaikka ne loukkaisivat muita. Sananvapauden nojalla on toki oikeus liioitella, provosoida ja esittää kovaakin kritiikkiä. Panettelu ja solvaaminen ovat kuitenkin kiellettyjä.
Perussuomalaisten nuorten toiminnasta antamassaan lausunnossa Pimiä korostaa, että sananvapaudella ei suojata toimintaa, jonka tarkoituksena on pyrkiä tekemään ihmisoikeudet tyhjiksi tai rajoittaa niitä tarpeettomasti.
Sananvapaus ei myöskään suojaa toimintaa, joka on selvästi ja tarkoituksellisesti suunnattu ihmisoikeuksien tausta-arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, rauhaa sekä syrjimättömyyttä vastaan.
Perussuomalaiset pyrkivät nostamaan rangaistavan, loukkaavan ja häpäisevän puheen kynnystä vedoten sananvapauteen. Halla-ahon tavoitteena on antaa tilaa nykyistä enemmän loukkaaville puheille. Perussuomalaiset eivät halua ymmärtää omassa kuplassaan, että vihapuhe rajoittaa julkista keskustelua, ruokkii itsesensuuria, vaikenemista ja vaikeiden asioiden väistämistä.
Halla-ahon ristiretki sananvapauden puolesta muistuttaa kovasti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheita ja toimintaa myös median syyttelyssä. Halla-aho ei ole vielä sortunut syyttämään faktauutisia valeuutisiksi.
Oikeusministeriön selvityksen (2016) mukaan vihapuheen kohteet kärsivät monenlaisista seurauksista. Joillain on vakavia psyykkisiä ongelmia, masennusta ja ahdistuneisuutta. Omaan vähemmistöryhmään kohdistuva vihapuhe pelottaa ja rajoittaa esimerkiksi liikkumista julkisilla paikoilla.
Mitä hallitus lupaa?
Hallitus ei lupaa uutta lainsäädäntöä maalittamisen estämiseksi ja vihapuheen syyteoikeuden lisäämistä lakiin.
Se lupaa poikkihallinnollisia toimia sananvapautta ja viranomaisia uhkaavan häirinnän, uhkailun ja maalittamisen kitkemiseksi.
Näiden rikosten torjuntaan on luvassa lisää resursseja.