Lehtikuva/Marcos Correa

Populistipresidentti syyttää tutkijoita valehtelusta.

Brasilian äärioikeistolainen populistipresidentti Jair Bolsonaro väittää, että Amazonin sademetsästä julkaistut satelliittikuvat ovat väärennettyjä. Ruotsalaisen Natursidan-julkaisun mukaan hän myös vaatii, ettei niitä julkaista ennen kuin hänen hallituksensa tiede- ja teknologiaministeriö on tutkinut ja hyväksynyt ne.

Satelliittikuvista on paljastunut jättimäisiä hakkuuaukioita ja sademetsää katoaa parin-kolmen jalkapallokentän verran minuutissa. Tuhoaminen on kiihtynyt ja pelkästään heinäkuussa hakattiin tai poltettiin 1 345 neliökilometriä metsää. Suuri osa hakatuista alueista on otettu maatalouden käyttöön.

Sekä lailliset että laittomat hakkuut Brasilian sademetsässä ovat lisääntyneet ilmastokriisin kieltäjänä tunnetun Bolsonaron tultua valituksi virkaansa seitsemän kuukautta sitten. Vaaleissa häntä tukivat erityisesti maatalous- ja kaivosteollisuus. Valintansa jälkeen Bolsonaro on puolustanut ahkerasti kannattajiensa etuja

Hakkuiden vaikutukset eivät pysähdy rajoille

Maapallon keuhkoiksi kutsutun Amazonin sademetsän vaikutus globaaliin ilmastoon on merkittävä. Hakkuiden ja kaskenpolton tuottama eroosio uhkaa muuttaa metsiä savanneiksi eli maastoksi, joka ei toimi hiilinieluna metsien tavoin. Tutkijat ovat varoittaneet, että Amazonia lähestyy niin sanottua keikahduspistettä, jonka jälkeen muutokset leviävät nopeasti, eivätkä ole peruutettavissa.

Bolsonaron hallituksen ympäristöministeriltä Ricardo Sallesilta on turha odottaa sademetsien puolustamista. Guardian siteerasi hiljakkoin Sallesin metsureille pitämää puhetta, jossa hän vaati kunnioitusta puuteollisuudelle ja syytti ongelmista aiempia päättäjiä, joiden aikana laaditut lait, säännöt ja säätelyt eivät ”ole tästä maailmasta”.

Vuosien 2006 ja 2010 välillä puiden hävittäminen Amazonin sademetsästä väheni 80 prosentilla, sen jälkeen hallitukset ovat lieventäneet säätelyä. Nyt Bolsonaron ja hänen hallituksensa ympäristöpolitiikka vie maata kovaa kyytiä kohti 2000-luvun alun synkkiä metsätuholukemia. Viime vuonna ne nousivat 13 prosentilla ja olivat korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen.