Lehtikuva/Martti Kainulainen

Ongelman taustalla hankintalain vaatimukset ja it-alan perinteiset työtavat.

Tekniikan lisensiaatti Aapo Koski nostaa väitöskirjassaan esiin julkisten tietojärjestelmähankintojen kolme pääongelmaa: puutteellisen kommunikaation tilaajan ja yritysten välillä, hankinta-aikojen pitkän keston ja ohjelmistoyritysten työtavat.

”Luotamme liikaa siihen, että hankintailmoitukset ovat ymmärrettäviä ja kattavia. Todennäköisesti toimittajakandidaatit ymmärtävät kuitenkin jotain väärin, etenkin jos asiakkaan toimiala on ohjelmistoyritykselle vieras”, Koski sanoo.

Järjestelmä ei ole koskaan valmis

Hankintalain pitäisi pakottaa tilaamaan järjestelmät osissa, esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden toimitusajalla.

Ohjelmistokehittäjänä ja -arkkitehtina toiminut Aapo Koski on osallistunut monien it-järjestelmien julkisiin hankintoihin aloilla, joilla tekniikan on pakko toimia. Sellaisia ovat esimerkiksi yleiseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät järjestelmät. Väitöksessään Koski keskittyy samankaltaisiin, kriittisiksi kutsuttuihin järjestelmiin.

Hyvä esimerkki sellaisesta on hätäkeskusten tietojärjestelmä ERICA, jonka pääsuunnittelijana Koski työskenteli vuosina 2010–2015. ERICA-järjestelmä yhdistää hätäpuhelut valtakunnallisesti, näyttää soittajan sijainnin kartalla ja ehdottaa päivystäjälle toimenpiteitä tämän syöttämän tiedon perusteella.

ILMOITUS

”ERICAa alettiin valmistella hätäkeskuslaitoksen, poliisin, ensihoidon ja pelastuslaitoksen kanssa jo vuonna 2008. Järjestelmää alettiin toteuttaa vuonna 2011 ja se tuli käyttöön vuonna 2018. On ilmeistä, että tekniikka, järjestelmäympäristö ja osin myös käyttötarve muuttuvat kymmenessä vuodessa”, Koski toteaa.

Hänen mukaansa hankintalain ei pitäisi sallia näin suurten it-järjestelmien tilaamista kerralla siten, että lopputulos odottaa vuosien päässä.

”Hankintalain pitäisi pakottaa tilaamaan järjestelmät osissa, esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden toimitusajalla. Valmistunutta osaa pitäisi testata kunnolla ja jatkaa toteutusta vasta käyttäjäpalautteen perusteella. Näin sekä tilaaja että ohjelmistoyritys pystyisivät paremmin reagoimaan myös ympäristön muutoksiin”

Kosken mukaan tietojärjestelmäalalla elää tiukassa toimintatapa, jossa vanha järjestelmä ajetaan kerralla alas ja aletaan tehdä uutta tyhjästä.

”Meidän pitäisi kuitenkin hyväksyä se, että mikään järjestelmä ei ole koskaan valmis. Ne pitää rakentaa niin, että niitä voi jatkuvasti parantaa.”

Projektimallista palvelumalliin

Kolmas julkisten tietojärjestelmähankkeiden ongelma johtuu Kosken mukaan it-alalla vallitsevasta projektiajattelusta. Perinteisesti ohjelmistoyritys vie tilatun projektin loppuun, ja sekä tilaaja että yritys katsovat vain alkuperäisen sopimuksen ehtojen täyttymistä.

Kosken mukaan olisi parempi, jos ohjelmistoyritykset hoitaisivat projektin palveluna niin kutsutun SaaS-mallin (Software-as-a-Service) mukaan. Siinä yritys vastaisi myös järjestelmän ylläpidosta ja käyttötuesta.

”Näin ohjelmistokehittäjät saataisiin lähemmäs oikeita käyttäjiä ja saataisiin palautetta käyttäjiltä. Näin myös muutostarpeisiin pystyttäisiin reagoimaan nopeammin.”

Palvelumalli toimii parhaiten, jos sitä käytetään alusta asti, mutta malliin voi siirtyä myöhemminkin. Esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen ERICA-järjestelmässä palvelumalli on nyt käytössä.

”Nyt järjestelmän ylläpitäjä pystyy reagoimaan vikatilanteisiin nopeasti ja näkemään suoraan, miten käyttäjät hyödyntävät järjestelmää. Parhaimmillaan jokin vikatilanne saadaan korjattua ennen kuin käyttäjät edes huomaavat vikaa”, Koski kiteyttää.

Tekniikan lisensiaatti Aapo Koski väittelee keskiviikkona 7.8.2019 aiheesta On the Provisioning of Mission Critical Information Systems Based on Public Tenders.