Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

KOMMENTTI: Kovaa puhetta

Ennen koulun alkua OAJ:lta on totuttu kuulemaan koulutyöhön liittyvistä ongelmista, mm. opettajamitoituksesta. Tästäkin kuultiin keskiviikkona, mutta OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen latasi heti alkuun suuret odotukset alkavalle neuvottelukierrokselle.

Tuntuvat korotukset alan lähtöpalkkoihin, varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetusalan sopimukseen ja lomarahaleikkauksen kompensointi ovat kuntatyönantajalle varmasti punainen vaate.

Mielenkiintoista on, että Luukkainen ei maininnut sanallakaan järjestön painostusvalmiudesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi mieleen hiipii epäilys, että sanoma onkin osoitettu aivan toisaalle, eli nuorille opettajille ja alalle aikoville.

Naapurimaa Ruotsin esimerkki opettajakatoineen on pelottava esimerkki. Suomessakin hakijamäärät opettajakoulutukseen ovat vähentyneet, vaikka hakijoiden taso on pysynyt hyvänä. OAJ:n viesti kertoo, että järjestö aikoo pitää huolen alan arvostuksesta. Ja siksi toisekseen: Hullu ei ole se, joka pyytää. Joskin ylimitoitetut vaatimukset saavat yleensä vastapuolen varpaisilleen. UP/Birgitta Suorsa

OAJ patistaa kuntasektoria uuteen palkkaohjelmaan.

Kaikkien opettajien lähtöpalkkoihin tulee saada tuntuva korotus, linjaa Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Ylemmän korkeakoulun tutkinnon suorittaneiden lähtöpalkat on järjestön mukaan ostettava 3 000 euroon.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei suostunut keskiviikkona sanomaan, kuinka paljon lähtöpalkkojen korotus tulisi maksamaan. Hän ei liioin suostunut arvioimaan, millä aikataululla korotukset tulee saada. Joka tapauksessa se vie useamman palkkakierroksen.

Enimmillään lähtöpalkkojen korotus olisi 16 prosenttia. Palkkakierroksilla korotukset ovat viime vuosina vaihdelleet alle yhdestä prosentista liki kahteen prosenttiin.

Peruskoulun luokanopettajan lähtöpalkka on nyt 2 661 euroa ja peruskoulun aineenopettajan 2 874 euroa kuukaudessa. Varhaiskasvatuksen opettajan lähtöpalkka on 2 367 euroa kuukaudessa.

– Palkka ei ole enää kilpailukykyinen, Luukkainen totesi.

Myös opettajien uupuminen opetusryhmien monimuotoisuuden takia aiotaan viedä neuvottelupöytään. 1.–2. luokalla yhtä opettajaa kohden saisi OAJ:n mukaan olla 18 oppilasta ja ylemmillä luokilla 20 oppilasta.

Luukkaisen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat tulee saada alkavalla neuvottelukierroksella siirrettyä opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Lisäksi kiky-sopimuksessa tehty lomarahojen leikkaus tulee kompensoida.

Uusi palkkaohjelma tarpeen

Kuntasektorin palkat ovat jääneet yksityissektorin palkoista jälkeen vuodesta 1995 lähtien reilut kymmenen prosenttia. Ilman kuntasektorin erityistä palkkaohjelmaa ja samapalkkaeriä ero yksityiseen sektoriin olisi yli 20 prosenttia. Kunpas-selvityksen jälkeen kuntasektorille laadittiin vuosiksi 2003–2007 palkkaohjelma, joka nosti palkkoja noin 4 prosenttia. Ohjelmalla haluttiin turvata pätevän työvoiman saanti myös kuntasektorille.

Akavalaisen julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn mukaan nyt tarvitaan vastaava palkkaohjelma, sillä yksityisen sektorin palkkaliukumat ovat kasvattaneet tuloeroa enemmän kun korotusprosenteista voisi päätellä.

Kuntasektorin järjestöt ovat sopineet palkkakehityksen selvittämisestä. Tulosten pitäisi valmistua syksyllä, jolloin annettaneen myös esitys palkkaohjelmaksi.

Koulutusmäärät tarkasteluun

Kouluja joudutaan lakkauttamaan uusien ikäluokkien pienentyessä. Kohta maassamme on OAJ:n mukaan 60 kuntaa, jossa on vain yksi koulu.

Myös opettajatarve vähenee. OAJ:n mukaan opettajien työllisyyden turvaamiseksi opettajille tulisi saada kaksoiskelpoisuus, eli sekä luokan- että aineenopettajan pätevyys. Luukkaisen mukaan korkeakoulut ovat ylittäneet reippaasti sovitut määrät aineenopettajien koulutuksessa. Kaiken kaikkiaan opettajankoulutuksen määrät tulisi OAJ:n mukaan saada parempaan seurantaan, jotta ylikoulutukselta vältyttäisiin. Ratkaisu tähän olisi opettajarekisteri, johon pääsisivät kaikki opetusalan pätevyyden osoittaneet, tutkinnon suorittaneet opettajat.

OAJ esitti pari vuotta sitten, että työttömät opettajat tulisi osoittaa maahanmuuttajien kouluttajiksi. Kilpailutuksen myötä työt menivät järjestön mukaan reppufirmoille, joissa ei läheskään aina ole päteviä opettajia. Tämä on saattanut hidastaa kotoutumista.

Ammattikouluista työttömiksi jääneet opettajat ovat OAJ:n mukaan työllistyneet toiseen ammattiinsa opettamalleen alalle.

Ilman kesäkuukausien lomautuksia tai määräaikaisuuksien päättämisiä opetusalan työttömyysaste on noin neljä prosenttia. Eniten työttömiä opettajia on talvisin lukion ja yläasteen aineenopettajissa, 7 prosenttia. Se tarkoittaa noin 1 600 työtöntä.

KOMMENTTI: Kovaa puhetta

Ennen koulun alkua OAJ:lta on totuttu kuulemaan koulutyöhön liittyvistä ongelmista, mm. opettajamitoituksesta. Tästäkin kuultiin keskiviikkona, mutta OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen latasi heti alkuun suuret odotukset alkavalle neuvottelukierrokselle.

Tuntuvat korotukset alan lähtöpalkkoihin, varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetusalan sopimukseen ja lomarahaleikkauksen kompensointi ovat kuntatyönantajalle varmasti punainen vaate.

Mielenkiintoista on, että Luukkainen ei maininnut sanallakaan järjestön painostusvalmiudesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi mieleen hiipii epäilys, että sanoma onkin osoitettu aivan toisaalle, eli nuorille opettajille ja alalle aikoville.

Naapurimaa Ruotsin esimerkki opettajakatoineen on pelottava esimerkki. Suomessakin hakijamäärät opettajakoulutukseen ovat vähentyneet, vaikka hakijoiden taso on pysynyt hyvänä. OAJ:n viesti kertoo, että järjestö aikoo pitää huolen alan arvostuksesta. Ja siksi toisekseen: Hullu ei ole se, joka pyytää. Joskin ylimitoitetut vaatimukset saavat yleensä vastapuolen varpaisilleen. UP/Birgitta Suorsa