Lehtikuva/Emmi Korhonen

Lapsiperheiden perusturvaetuuksien korotukset vähentävät köyhien määrää noin 5 000 henkilöllä.

Rinteen hallitus korottaa ensi vuoden alussa lapsiperheiden perusturvaa. Eniten lapsiperheille kohdennetuista perusturvan korotuksista hyötyvät kotitaloudet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Työttömyysturvan ja vähimmäispäivärahan korotukset mukaan lukien köyhyys vähenisi näissä perheissä 3 400 hengellä.

Ensi vuoden alussa voimaan tulevat perusturvan korotukset vähentävät aavistuksen verran tuloeroja niin sanotun Gini-kertoimen mukaan. Korotukset kohdistuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, sillä eniten tulot nousevat kolmessa alimmassa tulokymmenyksessä.

Naiset hyötyvät miehiä useammin perusturvan korotuksista. Mikrosimulointien mukaan 3 100 naista ja 2 400 miestä nousisi köyhyysrajan yläpuolelle. Naiset saavat vanhemmuuden ja yksinhuoltajuuden vuoksi etuuksia miehiä useammin.

Hallitus aikoo korottaa neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavia lapsilisiä 10 eurolla kuukaudessa.

Hallitus kääntää lapsiperheiden tulonsiirrot hivenen verran parempaan suuntaan. Lapsiperheiden tulonsiirtojen reaaliarvo on heikentynyt aina 1990-luvulta lähtien.

Kymmenessä vuodessa 1995–2006 lapsiperheille suunnattujen menojen osuus laski 11 prosenttiin, ja seuraavan kymmenen vuoden aikana edelleen 9,6 prosenttiin.

ILMOITUS

Etuuksien nosto kaventaa lapsiperheiden välisiä tuloeroja

Vanhempainpäivärahojen vähimmistason nosto kaventaa jossain määrin lapsiperheiden välisiä tuloeroja. Korotus koskee noin 500 vanhempainpäivärahan saajaa. Vanhempainpäiväraha nousee 20 eurolla kuukaudessa. Tämän vuoden tasossa päiväraha on 716,50 euroa kuukaudessa.

Monilapsissa perheissä elää 46 000 neljänsiä tai sitä seuraavia lapsia. Monilapsisten perheiden lapsilisien korotuksesta hyötyy yhteensä 127 000 lasta eli 12,8 prosenttia kaikista lapsista.

Kaikkein heikoimmilla ovat yksinhuoltajat, jotka ovat useimmiten äitejä. Yksinhuoltajalisää korotetaan 10 eurolla kuukaudessa, jolloin yksinhuoltajakorotus olisi 63,30 euroa kuussa.

Perheen köyhyys altistaa lapset muita useammin koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymiselle. Pikkulapsivaiheessa koettu köyhyys tuo lapselle suurimman riskin syrjäytyä myös aikuisena.

Lapsilisien korotukset auttavat monilapsisia perheitä

Yksinhuoltajaperheiden ohella eniten köyhyydestä kärsivät monilapsiset perheet ja alle kolmivuotiaiden lasten perheet. Heillä on muita useammin toimeentulovaikeuksia. Yksinhuoltajat joutuvat muita perheitä useammin toimeentulotuen piiriin ja jopa riippuvaiseksi viimesijaisesta tuesta.

Hallitus aikoo korottaa neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettavia lapsilisiä 10 eurolla kuukaudessa. Näin neljännen lapsen lapsilisä nousisi 163,24 euroon kuukaudessa. Viidennestä ja sitä seuraavasta lapsesta perhe saisi 182,69 euroa kuukaudessa.

Myös elatustuki nousee. Korotuksen jälkeen se on 165,74 euroa eli korotus on seitsemän euroa. Valtaosa elatustuen saajista on naisia.

Hallituksen tavoitteena vähentää sosiaaliluukkuriippuvuutta

Hallituksen tekemät perusturvan korotukset parantavat kaikkein heikoimmilla olevien lapsiperheiden asemaa. Lapsilisän korotuksen saavat niin köyhät kuin rikkaatkin.

Perusturvan korotusten tavoitteena on vähentää toimeentulotukiriippuvuutta. Yksinhuoltajataloudet ovat muita useammin toimeentulotuen tarpeessa. Tarkoitus on nostaa yksinhuoltajalle maksettavaa perusosaa 14 prosentilla korotettuna eli etuuden korotus olisi 20 euroa. Yksinhuoltajakorotuksen nostaminen ei näin söisi toimeentulotukea. mikäli yksinhuoltaja saa sitä.