Tšernobylin ydinvoimala räjähti Ukrainassa huhtikuussa 1986. Haittavaikutukset levisivät Venäjän kautta Suomeen saakka.
Ruotsille aiheutui porolaitumien saastumisesta suuret taloudelliset menetykset. Suomessa nämä vaikutukset jäivät suurelta osin tutkimatta.
Olin Lapin maatalouskeskuksen neuvontaväen kanssa tutustumassa Keski-Pohjanmaan karjatalouteen ydinturman sattuessa. Tällöin jouduin itsekin läheiseen kosketukseen Tšernobylin ”pöllähdyksen” kanssa.
Seisoimme Reisjärvellä karjatilan pihamaalla, kun alkoi hienokseltaan sataa. Pusero ei juuri kastunut, mutta tukka ja kasvot saivat hiukan enemmän kosteutta.
Myöhemmin lähdin ajamaan Rovaniemelle ja poikkesin tapaamaan isääni lääninsairaalassa Oulussa. Potilashuoneessa oli iso pesuallas ja pesin siinä perusteellisesti kasvoni ja pääni, joita oli alkanut ajon aikana pahasti kutittaa.
Seuraavana päivänä kuultiin Ukrainan ydinturmasta ja alettiin saada vähitellen tietoa sen aiheuttamista tuhoista. Nyt ymmärsin, että peseytymällä olin suojautunut ydinsaasteen vaikutuksilta.
Mukana ollut työtoverini kuoli vuonna 2000 haimasyöpään. Kesäpaikkakunnallani Reisjärven Kangaskylällä kuoli lähivuosien aikana viisi ihmistä erilaisiin syöpiin.
Nyt Suomi aikoo rakentaa lisää voimaloita, mutta näistä on syytä luopua. Jäljet pelottavat.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi