Rikosuhripäivystyksessä on vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana asiakkaana ollut jo 223 ihmiskaupan tai sen kaltaisen rikoksen uhria. Koko viime vuonna heitä oli yhteensä 144. Myös työvoiman hyväksikäytön uhreja on asiakkaiksi tullut joka vuosi lisää.
Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila kertoo, että lähes kaikilla yhteyttä ottavista rikoskynnys ylittyy.
”Meidän asiakkaita on työskennellyt muun muassa ravintoloissa, siivoojina, rakennuksilla sekä maatalousalalla ja mukaan mahtuu niin työsyrjintää, kiskonnantapaista työsyrjintää kuin ihmiskauppaa.”
Ihmiskauppa perustuu aina ihmisen haavoittuvan aseman hyväksikäyttöön.
Kynnys rikosilmoituksen tekemiselle on todella korkea, eivätkä monet rikosuhripäivystykseen yhteyttä ottavat halua ainakaan heti ilmoittaa rikoksesta viranomaisille. Kun uhri hakee apua oikeusteitse, on prosessi useimmiten pitkä ja vaikea. Ihmiskaupan tai työvoiman hyväksikäytön tunnistaminen vaatii erikoistumista esimerkiksi poliisilta.
”Riskinä on, että Suomeen jo syntyneet kahdet työmarkkinat eriytyvät entisestään ja erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja poljetaan systemaattisesti. Kevään uutisointi nepalilaisravintoloista osoitti, että näin on paikoin jo käynyt. Myös siivousalalla työskennelleet asiakkaat ovat kertoneet laajasta eriasteisesta hyväksikäytöstä”, sanoo Marttila.
”Vaikka kaikki kohtaamamme asiakastapaukset ovat erilaisia, niin yhteistä tapauksille on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten riippuvuussuhteen hyväksikäyttö. Tyypillisesti hyväksikäytetty ihminen pelkää apua hakiessaan seurauksia, kuten esimerkiksi oleskeluluvan menettämistä”, Marttila kuvailee.
Naiset ja tytöt useimmiten uhreina
Interpolin mukaan ihmiskauppaa käydään kaikkialla ja ilmiö koskettaa kaikkia maita. Ihmiskauppaa on monenlaista, mutta sen kaikkia muotoja yhdistää uhrin haavoittuvan aseman hyväksikäyttö.
Kehittyvissä maissa ihmisiä petetään houkuttelemalla työmahdollisuuksilla, jotka paljastuvat orjuudeksi. Seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkoprostituutio ovat useammin nais- kuin miespuolisten ihmiskaupan uhrien kohtalona, pakkotyöhön päätyvistä 35 prosenttia on naisia. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston UNODC:n tilastojen mukaan ihmiskaupan uhreista naisia on 49 prosenttia, tyttölapsia 23, miehiä 21 ja poikalapsia 7 prosenttia.
Uhrit voidaan pakotta myös tekemään rikoksia, kuten varastamaan tai myymään laittomasti hankittua tavaraa. Ihmisiä myydään myös ”varaosina”, sillä puute elinsiirroissa tarvittavista elimistä on johtanut esimerkiksi munuaisilla käytävään kauppaan. Vauraissa maissa lisääntyvät elimistöä rappeutuvat taudit, kuten diabetes, lisäävät siirtoelinten tarvetta, mutta luovuttajien määrä ei kasva samaa tahtia.