Antti Yrjönen

Johannes Yrttiaho

Eduskunnan talousvaliokunnan ja lakivaliokunnan jäsen.

Ylen hallintoneuvoston jäsen.

Vasemmistoliiton jäsen 2003 lähtien. Puoluevaltuuston, Varsinais-Suomen piirihallituksen sekä Turun kunnallistoimikunnan jäsen.

Kuntapolitiikassa vuodesta 2004. Turun kaupunginvaltuuston jäsen alkaen 2009 ja kaupunginhallituksessa 2015-2019.

Filosofian maisteri, tiedottajana ay-liikkeessä 12 vuotta. Tekee historian väitöskirjaa suomalaiskaupunkien energiapolitiikasta ennen toista maailmansotaa.

Avoliitossa, kolme tytärtä ja poika.

Lukee, katsoo dokumenttielokuvia, ui ja käy kuntosalilla vapaa-ajalla.

– Paras mahdollinen hallituspohja, mutta…

Vasemmistoliiton tuore kansanedustaja, turkulainen Johannes Yrttiaho, 40, tuli tuttuun taloon, kun astui eduskuntaan. Hän oli aikanaan entisen kansanedustajan Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustaja. Lisäksi hän on seurannut läheltä eduskunnan työskentelyä, kun hänen isänsä Jyrki Yrttiaho oli kansanedustaja.

Uudempaa olivat sen sijaan hallitusneuvottelut, jotka veivät ison osan keväästä.

– Keskusta taisi selvitä niistä parhaiten, Johannes Yrttiaho arvioi.

– Sillä on nyt turhan vahva asema. Tilanne oli vasemmiston kannalta vaikea, koska tarjolla oli vain huonompia vaihtoehtoja.

Tällä hän viittaa siihen, että jos keskusta ei olisi lähtenyt mukaan pääministeri Antti Rinteen hallitukseen (sd.) demareiden, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n kanssa, sinne olisi täytynyt ottaa joko kokoomus tai perussuomalaiset.

Hyvä hallituspohja

Yrttiaho ei yllättynyt siitä, että vasemmistoliiton neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä hallitukseen menoa kannattivat lähes kaikki äänestäneet, 97,3 prosenttia.

– Siinä äänestettiin periaatteessa hallituspohjasta ja pohjahan on hyvä, hän sanoo.

– Ei jäsenistöllä ollut mahdollisuutta perehtyä hallitusohjelmaan parissa päivässä.

Kokonaisuutena Yrttiaho arvioi hallitusohjelman pyrkivän hyvään suuntaan. Erityisesti sosiaaliturvan ja palveluiden osalta ohjelmassa on hyviä tavoitteita.

– Mutta on myös isoja ongelmia. Ohjelmassa näkyy keskustan vahva ote talouspolitiikasta, hän sanoo.

– Vaikka hallitusohjelmassa on pyrkimys lisätä menoja oikeisiin kohteisiin, tulopuolen kompromissit ovat kestämättömiä. Veronkiristykset kohdistuvat kulutuksen verottamiseen, joka sattuu pienituloisiin. Meidän ajamaamme pääomatulojen verotuksen kiristämistä ei saatu sinne. Järjettömintä on valtion omaisuuden myynti.

Hän ennustaa hankalia vaiheita jo syksyksi, kun rahat eivät riitä.

– Aktiivimallin purkamisesta tuli jo tappelu.

– Esimerkiksi hoitajamitoituksen toteuttamiseen on jo arvioitu osoitetun liian vähän rahaa. Sama koskee oppivelvollisuuden laajentamista. Uudistuksia joudutaan rakentamaan rajusti leikatun perusrahoituksen päälle.

Kymmenen miljardia hävittäjiin

Yrttiaho on kritisoinut hallitusohjelman kirjausta hävittäjähankinnoista.

– Asiasta on vain muutama rivi, vaikka kyse on kymmenen miljardin euron hankinnasta. Tolkuton summa on ilman muuta pois sosiaaliturvasta, hyvinvointipalveluista ja koulutuksesta.

Kirjauksen mukaan 90-luvulla hankittujen Hornet-hävittäjien suorituskyky korvataan täysimääräisesti.

– Sen on tulkittu tarkoittavan nykyistä lukumäärää eli 64 uuden sukupolven monitoimihävittäjää. Mutta onko hävittäjien hankinta lainkaan perusteltu? Suorituskyvyn korvaaminen tarkoittaa vaikkapa maavoimien ilmatorjuntakyvyn parantamista ja nykyistä pienempää määrää lentokoneita, kuten vasemmistoliitto on linjannut.

Isosta naapurista ei mainita juuri mitään.

Hän toteaa, että vallitseva tulkinta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykylinja.

– Ennen kaikkea halutaan miellyttää Yhdysvaltoja. Siksi tilataan Nato-yhteensopivia kalliita hävittäjiä piittaamatta siitä, onko se edes se tehokkain tapa taata Suomen turvallisuus.

Unohdettu Venäjä

Yrttiaho oli hallitusneuvottelujen ulkopolitiikan ryhmässä yhdessä vasemmistoliiton helsinkiläisen kansanedustajan Paavo Arhinmäen kanssa.

– Silmiinpistävää oli se, että Venäjän ja Suomen kahdenvälisistä suhteista ei mainita mitään hallitusohjelmassa. Sipilän hallituksen ohjelmassa oli asiasta vielä suppea maininta, jossa sanottiin, että Suomi hoitaa suhteitaan Venäjään EU:n yhteisen linjan kautta, mutta myös kahdenvälisesti.

– Yritimme vaikuttaa asiaan, mutta emme onnistuneet. Vain lisäpöytäkirjaan tuli pieni maininta Suomen Venäjän-kaupan edellytysten parantamisesta.

– Venäjän osuuden olemattomuus korostuu, kun mukana on esimerkiksi laaja Afrikka-politiikan osuus. Näyttää hullulta sen rinnalla, että isosta naapurista ei mainita juuri mitään. Tulkitsen, että tämä oli ulkoministeriön johdon vahva tahto. Hävittäjähankinta ja Venäjän unohtaminen viittaavat siihen, ettei tosiasioita enää tunnusteta.

Kansan Uutiset haastattelee kesän aikana kaikki vasemmistoliiton uudet kansanedustajat. Aiemmat: 20.6.Jussi Saramo, 5.7. Mai Kivelä, 12.7 Juho Kautto, 19.7. Veronika Honkasalo

Johannes Yrttiaho

Eduskunnan talousvaliokunnan ja lakivaliokunnan jäsen.

Ylen hallintoneuvoston jäsen.

Vasemmistoliiton jäsen 2003 lähtien. Puoluevaltuuston, Varsinais-Suomen piirihallituksen sekä Turun kunnallistoimikunnan jäsen.

Kuntapolitiikassa vuodesta 2004. Turun kaupunginvaltuuston jäsen alkaen 2009 ja kaupunginhallituksessa 2015-2019.

Filosofian maisteri, tiedottajana ay-liikkeessä 12 vuotta. Tekee historian väitöskirjaa suomalaiskaupunkien energiapolitiikasta ennen toista maailmansotaa.

Avoliitossa, kolme tytärtä ja poika.

Lukee, katsoo dokumenttielokuvia, ui ja käy kuntosalilla vapaa-ajalla.


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 30 €/3 kk + sähköinen digilehti 3 kuukaudeksi 4,90 €.