Lehtikuva/Ho

Yhdysvaltojen vetäytyminen sopimuksesta viime vuonna käynnisti ketjureaktion, jonka pysäyttäminen ei ole helppoa.

Iranin ydinsopimus solmittiin vuonna 2015. Ensi sunnuntaina sopimuksessa edelleen mukana olevat maat tapaavat Wienissä. Tapaamista ovat ehdottaneet Ranska, Saksa, Britannia ja Iran ja sen tavoitteena pelastaa sopimuksesta se, mitä pelastettavissa on.

Alkuperäisistä allekirjoittajista puuttuu Yhdysvallat, joka vetäytyi sopimuksesta vuoden 2018 keväällä. Irrottauduttuaan sopimuksesta Yhdysvallat otti käyttöön Iranin vastaisia pakotteita. Sittemmin niitä on kiristetty ja presidentti Trump on säännöllisesti moittinut ja uhkaillut Irania ylivoimaisilla sotavoimillaan.

Hieman yli vuosi Yhdysvaltain sopimuksesta vetäytymisen jälkeen eli kuluvan vuoden toukokuussa Iran ilmoitti, ettei se aio noudattaa sopimukseen kirjattuja uraaninrikastamiseen ja raskaan veden varastojen säännöstelyyn liittyviä rajoituksia.

Wienin tapaaminen on enemmän kuin paikallaan.

Maat ovat nokitelleet toisiaan ja niiden suhteet ovat pysyneet jännitteisinä. Iranin ammuttua kesäkuussa alas Yhdysvaltojen miehittämättömän tiedustelulennokin avoin konflikti oli vain askeleen päässä.

Kuluvan viikon maanantaina Iran ilmoitti pidättäneensä 17 ihmistä, joiden se väittää kuuluvan Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n vakoilijarinkiin. Presidentti Trump kommentoi pidätyksiä tapansa mukaan twitterissä. Hänen mukaansa kyseessä on valhe ja Iran itse on ”täydellinen sekasotku”.

ILMOITUS

Trump on myös väittänyt, että Iran rikasti salaa uraania jo ennen kuin Yhdysvallat vetäytyi ydinsulkusopimuksesta. Hänen mukaansa Obaman hallinto ”maksoi” sopimuksesta 150 miljardia dollaria. Hän myös väitti, että sopimus kaikkinensa oli vain määräaikainen ja olisi rauennut pian. CNN:n selvityksen mukaan kaikki kolme väitettä ovat totuudenvastaisia.

Yhdysvaltojen pakotteet haittaavat muitakin kuin Irania

Iran tulkitsee Britannian Yhdysvaltojen lähimmäksi liittolaiseksi. Viime torstaina se pysäytti kaksi tankkeria Hormuzinsalmessa. Niistä toinen, Britannian lipun alla seilaava ruotsalaisomisteinen Stena Impero on edelleen Bandar Abbasin satamassa Iranissa. Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt aikoo koota eurooppalaisten vetämän merioperaation alueelle ja maan liikenneministeriö kehottaa brittialuksia välttämään Hormuzinsalmen aluetta.

Aiemmin tässä kuussa brittilaivasto oli katkaissut Gibraltarinsalmella öljyalus Grace 1:n matkanteon ja perustellut tekoaan sillä, että alus oli toimittamassa öljyä Syyriaan. Grace oli lastattu iranilaisella öljyllä, minkä esimerkiksi Espanja sanoo olevan pysäyttämisen todellinen syy. Espanja myös väittää brittien ottaneen ohjeita suoraan Yhdysvalloilta.

Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt puolestaan kyseenalaisti brittien motiivit todetessaan, että vetoaminen Syyria-pakotteisiin ontuu, sillä Iran ei ole EU:n jäsen, eikä unionin periaate ole sanktioida kolmansia osapuolia. ”Niin tekee Yhdysvallat”, Bildt sanoi. Kiina taas on kuvaillut laittomiksi sanktioita, joita Yhdysvallat kohdistaa kiinalaisyrityksiin osana Iranin vastaista kampanjaansa.

Askel kerrallaan kriisiytyvässä tilanteessa Wienin tapaaminen on enemmän kuin paikallaan, vaikka odotukset eivät välttämättä ole korkealla. Iran ei ole toistaiseksi kertonut, millaisia jatkosuunnitelmia sillä on, mutta AlJazeeran mukaan se on luvannut toistuvasti, että voi peruuttaa toimensa nopealla aikataululla, jos eurooppalaiset kumppanit pitävät kiinni sitoumuksistaan. Wienin tapaamisen osallistuvat Iranin lisäksi Kiina, Venäjä, Ranska, Saksa ja EU, jonka ulkoasiainedustaja Helga Schmidt toimii myös kokouksen puheenjohtajana.