EU pyrkii torjumaan maailmanlaajuista metsäkatoa. Unionin 23. heinäkuuta antamassa tiedonannossa listataan toimenpiteitä, joiden avulla pyritään torjumaan maailmanlaajuista metsäkatoa.
EU:n toimenpiteiden tarkoitus on vastata jatkuviin ja laajoihin metsätuhoihin. Vuosien 1990 ja 2016 välillä menetettiin 1,3 miljoonaa neliökilometriä metsiä eli noin 800 jalkapallokentän verran päivässä. Metsiä hävitetään suurimmaksi osaksi ruuan, biopolttoaineiden, puutavaran ja siitä jalostettujen tuotteiden vuoksi.
Toimenpiteiden tavoitteena on vähentää unionin vaikutuksia globaaliin metsien vähenemiseen kehittämällä esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoketjuja, jotka eivät aiheuta metsäkatoa.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan Suomi on sitoutunut globaalin metsäkadon pysäyttämiseen.
EU:n metsäkatotiedonannossa nostetaan esille soijan, palmuöljyn, naudanlihan ja maissin tuotannon vaikutukset globaaliin metsäkatoon. EU:n proteiinisuunnitelmassa halutaan lisätä soijan ja muiden valkuaiskasvien viljelyä EU:ssa.
Hallitusohjelmassa metsäkadon ehkäiseminen on osa ilmastotoimia
Suomi on sitoutunut YK:n strategiseen metsäsuunnitelmaan, jonka yksi tavoite on pysäyttää globaalin väestönkasvun seurauksena tapahtuva metsäkato vuoteen 2030 mennessä.
”Suomi on sitoutunut globaalin metsäkadon pysäyttämiseen ja pyrkii EU-puheenjohtajakaudella saamaan neuvoston päätelmät metsäkadosta. Metsäkatoasiassa on otettava huomioon myös ruuantuotannon vaikutukset. Suomelle on kansallisesti tärkeää pitää yllä nykyistä kestävää ruoantuotantoamme”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Leppä muistuttaa, että Suomi on pitänyt aktiivisesti esillä metsittämistä EU:n ja Afrikan unionin yhteistyössä. ”Metsittämisen lisäksi tärkeää on hyvä ja kestävä metsänhoito, jolloin puun määrä metsissä lisääntyy ja hiilen sidonta on tehokasta.”
Komission metsäkatotiedonannon toimenpiteet kohdistuvat enimmäkseen kolmansiin maihin. Vastaavaa sääntelyä kohdistuu kuitenkin myös EU:n sisämarkkinoihin. Metsäkatojen torjuminen on tarkoitus ottaa entistä vahvemmin mukaan kehitysyhteistyöhön, rahoitukseen ja osaksi kansainvälisiä sopimuksia.
Metsät vastaavat 80 prosentista maa-alan biodiversiteetistä ja noin neljännes maailman väestöstä saa välillisesti tai välittömästi elantonsa metsistä. Ilmastokriisin torjunnassa metsien kasvulla ja hyvinvoinnilla on suuri rooli. Niiden hävittämisestä koituvien päästöjen arvioidaan olevan toiseksi suurin syy ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.