Lehtikuva/Emmi Korhonen

Kommentti: Vähimmäisetuuksien korotukset auttavat askelen eteenpäin, mutta eivät poista köyhyysvaaraa.

Muutama päivä sitten toimitukseen soitti nainen, joka kertoi säteilysienten valtaamasta talostaan, pakosta muuttaa vuokralle toisaalle ja sairastelemisestaan. Hän kertoi olleensa helpottunut saatuaan tämän kurjuuden keskellä lainattua läheiseltään 20 euroa.

Raha auttoi häntä taas askelen eteenpäin. Hädässä olevalle kaksikymmentä euroa on iso raha. Moni eläkeläinen ja työtön joutuu arpomaan päivittäin leivän, lääkkeiden välillä ja lääkärissä käynnin välillä.

Kovilla arjessaan ovat paljon sairastelevat työkyvyttömyyseläkeläiset ja pieneläkeläiset sekä peruspäivärahalla olevat työttömät. Hyvin usein kaikkein pienituloisimmille kasautuvat myös muutkin vitsaukset, kuten sairastelu ja mielenterveysongelmat.

Alunperin lyhytkestoisesta toimeentulotuesta on tullut pitkäkestoista.

Köyhyys koettelee myös yhden aikuisen talouksia, alle 35-vuotiaiden ja toisaalta yli 64-vuotiaita.

Eläkkeiden korotuksissa suunnanmuutos

Viime viikkoina on paljon parjattu eläkeläisten vappusatasen muuttumista 50 euroksi. Takuueläke nousee 50 eurolla ja täyteen kansaneläkkeeseen tulee 31 euron korotus. Kansaneläkkeen korotus pienenee eläkkeen noustessa asteittain siten, että 1 000 euron eläkkeessä korotus on 19 euroa.

ILMOITUS

Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies muistuttaa järjestön sivuilla, että edellisestä tasokorotuksesta kansaneläkkeeseen on aikaa yli 10 vuotta. Kaikkiaan noin 609 000 eläkeläistä saa pienen korotuksen eläkkeeseensä ensi vuoden alussa.

Moni eläkeläinen pettyy, kun sitä satasta ei tulekaan. Satanen olisi hyvä lisä 784 euron kuukausittaiseen täyteen takuueläkkeeseen. Satasen korotus toisi yli 12 prosenttia. Nyt korotus takuueläkkeeseen on reilu kuusi prosenttia.

Koskimies summaa pienten eläkkeiden korotuksen olevan kuitenkin suunnanmuutos vuosien indeksijäädytysten ja muiden eläkeläisten toimeentuloa heikentäneiden leikkausten jälkeen.

Sairastaminen on ajanut toimeentulotuelle

Sairauspäivärahaa saavien on tultava toimeen takuueläkettäkin pienemmällä. Päivärahaa voi saada 696 euroa kuukaudessa. Päivässä täytyy selvitä vajalla 28 eurolla eli samalla summalla kuin työmarkkinatuellakin.

Viime vuonna yli kolmannes sairauspäivärahaa saavista joutui hakemaan toimeentulotukea. Hallituksen lupaama 20 euron korotus ensi vuoden alustaa nostaa osalla käteen jäävää rahaa. Osa päivärahaa saavista voi päästä yhdelle luukulle ja selvitä päivärahalla.

Edelliset korotukset eivät ole katkaisseet kaikilta toimeentulotukiriippuvuutta. Osa joutunee korotuksenkin jälkeen hakemaan toimeentulotukea.

Hallitus laskee toimeentulotukimenojen vähenevän kaikkien päivärahaetuuksien ja kuntoutusrahan 20 euron korotuksen jälkeen 400 000 eurolla. Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat ajaneet toimeentulotuelle.

Alunperin lyhytkestoisesta toimeentulotuesta on tullut pitkäkestoista. Esimerkiksi sairauspäivärahalla sinnittelevät mielenterveyspotilaat joutuvat muita päivärahaa saavia huomattavasti useammin myös toimeentulotuelle.

Rahan tueksi palveluja

Sairauspäiväraha, työmarkkinatuki ja muut perusetuudet ovat olleet jo vuosia riittämättömällä tasolla. Hallitus lupaa puuttua ”määrätietoisesti” köyhyys- ja syrjäytymisriskiin.

Tavoite on mitä parhain. Perusetuuksien – vaikkakin pienet korotukset – tulevat tarpeeseen, mutta köyhyys- ja syrjäytymisriski pysyvät edelleenkin. Hallituksessa on laskettu, että etuuksien korotukset estävät köyhyyden lisääntymisen. Tuloerojen ei pitäisi kasvaa hallituksen kaavaileman politiikan seurauksena.

Vuosia kestäneiden indeksijäädytysten jälkeen ei ole aivan helppoa kiriä umpeen kuilua, joka on kasvanut tarpeiden ja käytettävissä olevan rahan väliin. Palvelujen parantaminen ja oikea kohdentaminen toisivat lisähelpotusta.

Tällainen on hoitoon pääsy viikossa, sillä muita useammin pienituloiset käyttävät terveysaseman palveluja.