Euroopassa pölyttäjäkato on herättänyt huolta jo pitkään. Esimerkiksi Ranskassa hunajasato jäi vuonna 2016 vain 9 000 tonniin, kun yleensä normaalina on pidetty 20 000 tonnia. Myös vuoden 2019 hunajantuotantoa uhkaa Ranskan perheviljelijöiden liiton Modefin mukaan katastrofi.
Asiantuntijoiden mukaan mehiläisten kohtaloksi koituvat ilmastokriisi, neonikotinoidit ja muut kasvinsuojeluaineet, sekä mehiläispesissä loisivat varroapunkit.
Suomessa viranomaiset eivät ole huolissaan esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan käytetyn glyfosyytti Roundupin ihmisille tai pölyttäjille tuottamista terveyshaitoista, mutta Yhdysvalloissa sen valmistaja Monsanto on tuomittu maksamaan korvauksia syöpään sairastuneille kotipuutarhureille.
Pölyttäjät ovat vähenneet Atlantin valtameren rannalta Siperiaan saakka.
Massatuhoja laajoilla alueilla
Mehiläisten määrän raportoidaan romahtaneen myös eteläisellä ja keskisellä Venäjällä. Maan mehiläishoitajien liiton puheenjohtajan Arnold Bulovin mukaan kuluvan vuoden hunajasato uhkaa jäädä jopa 20 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Keskimäärin Venäjällä tuotetaan 100 000 tonnia hunajaa vuodessa.
Mehiläisten massatuhoja on Venäjällä raportoitu 20 alueelta. Maan viranomaisten mukaan syy voi olla säätelemätön hyönteismyrkkyjen käyttö. Yulia Melano Venäjän eläinlääkintä- ja kasvinterveyslaitos Rosselkhoznadzorista valittaa virastonsa menettäneen mahdollisuudet kontrolloida myrkkyjen käyttöä vuoden 2011 jälkeen.
Mehiläiskato ei heijastu pelkästään hunajantuotantoon ja -hintaan. Esimerkiksi auringonkukat, tattari ja hedelmäpuut ovat riippuvaisia pölyttäjistä, joten monien suosittujen elintarvikkeiden hinnat nousevat, jos sadot jäävät vähäisiksi.
Juttua korjattu 23.7. Poistettu viittaus Roundupiin neonikotinoidina.