Livejournalismi on viimeisen viiden vuoden aikana ollut Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa nouseva trendi. Suomessa sitä on toistaiseksi kokeillut vain Helsingin Sanomat.
– Mediamurros ja somen nousu ovat luoneet tarpeen luoda uudenlaisia yhteyksiä yleisöihin ja parantaa vuorovaikutusta erilaisten kansalaispiirien välillä, sanoo livejournalismin konseptia kehittänyt tutkija ja kulttuurituottaja Anne Koski.
– Elävän yleisön edessä esitettyä journalismia on tehty 2000-luvulla Yhdysvalloissa, mistä se levisi Saksaan, Ranskaan ja Tanskaan, jossa on toiminut live-esityksiin erikoistuneita teattereita ja medioita. Hollannissa on edetty keskustelutapahtumien suuntaan.
Voisiko livejournalismi purkaa journalismin valta-asemia?
Lajityyppi on Kosken mukaan kuitenkin paljon vanhempi ja syntynyt alkujaan valistustarkoituksiin vallankumouksen jälkeen 1920-30-luvun Neuvostoliitossa.
– Nykyisin myös isot kansainväliset järjestöt ovat tilanneet esityksiä, joissa huippujournalistit tekevät tärkeistä aiheista juttuja, jotka esitetään elävän yleisön edessä. Kyse on myös laajemmin dokumenttiteatterin nousuun liittyvästä ilmiöstä.
Ruoho puhuu
Koski on rakentanut Ruoho puhuu -nimistä elävän journalismin konseptia yhdessä soveltavan teatterin ammattilaisen Virpi Koskelan ja toimittaja Birgitta Suorsan kanssa.
Se poikkeaa aiemmista livejournalismihankkeista siinä, että toimittajien lisäksi lavalle nousevat myös haastateltavat.
– Esityksessä on toimittajan ja tutkijan journalistisin perustein valmistelemat livejutut ja omakohtaishaastattelu teeman aihepiireistä.
– Teemme yleisön kanssa myös erilaisia harjoitteita, jotka auttavat meitä tutustumaan toisiimme ja helpottavat jakamaan omia kokemuksiamme. Esitys päättyy elävään yleisönosastoon eli yleisöstä nouseviin tarinoihin ja kokemuksiin, kertoo Anne Koski.
Ensimmäinen Ruoho puhuu -esitys nähtiin Suomen Sosiaalifoorumissa keväällä 2019.
Suoria kohtaamisia
Monissa suomalaisissa medioissa on viime vuosina toteutettu erilaisia sovitteluprojekteja. Myös Ruoho puhuu -konseptin yhtenä tavoitteena on auttaa eri mieltä olevia kansalaisia ymmärtämään paremmin toisiaan.
– Suomessa on herätty eri tavoin somen nousun seurauksena lisääntyneeseen vihapuheeseen ja julkisen keskustelukulttuurin kärjistymiseen.
Some osoittaa, että suomalaisilla on paljon sydämellään. Voisiko sama tapahtua myös kasvotusten ja rakentavassa hengessä?
– Some osoittaa sen, että suomalaisilla on paljon sydämellään ja ihmiset purkavat tuntojaan sitä kautta paljon. Nähtäväksi jää voiko tämä tapahtua myös kasvotusten ja rakentavassa hengessä. Tärkeätä on pitää koko ajan huoli siitä, ettei kukaan dominoi tilannetta ja että tilaisuudessa pysyy toista kunnioittava ja tasa-arvoinen ilmapiiri, Koski toteaa.
Hänen mielestään livejournalismin ei pitäisi jäädä vain suurten mediatalojen tekemäksi.
– Tarvitaan sovelluksia esimerkiksi järjestöjen käyttöön.
– Somen tulon myötä journalismi on jo kohdannut yleisönsä uudelle tavalla, mutta voisiko livejournalismi tarjota keinoja erilaisten valta-asemien purkamiseen myös journalismissa, Koski pohtii.
Olennaista live-esityksissä on hänen mielestään samaan tilaan tuleminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen kasvokkain.
– Kun etäisyys on riisuttu minimiin, eri asemissa olevat ihmiset voivat kohdata toivottavasti rehellisemmin ja suoremmin.
Aiheena työelämän muutos
Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä järjestettävässä tilaisuudessa Ruoho puhuu käsittelee työelämän muutosta ja siihen liittyviä pelkoja.
Tapahtumassa pohditaan kuinka epävarmuudessa voi selvitä, ja millaista tukea ja turvaa yhteiskunnan pitäisi tarjota.
– Yhä useampi meistä tekee työtä muussa kuin pysyvässä työsuhteessa tai palkkatyössä. Moni hankkii elantonsa itsensä työllistäjänä tai kevytyrittäjänä. Vierasta eivät ole ajoittainen työttömyys tai alanvaihdot työuran aikana, kuvailee Anne Koski.
– Onko nykyinen työelämä synnyttänyt alati omasta osaamisestaan ja työllistymiskyvystään huolissaan olevan kansalaisen?
Ruoho puhuu Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa pe 26.7. klo 18–20, Kulttuuripaja Jylhävaara. Vapaa pääsy. Yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ja Vasemmistoliitto.